Valikko

Tokmanni, Halpa-Halli, Saiturinpörssi... – Talous kuihtuu mutta halpakaupat kukoistavat

Kauppa ei käy mutta on myös menestystarinoita: Tokmanni, Halpa-Halli, Saiturinpörssi, Euro Kauppa, Minimani, Minihinta, Tampereen Säästö-Tex. . .

Aina toistellaan, että ”köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”. Tuskin on ylimielisempää hokemaa. Ikään kuin köyhällä olisi vaihtoehtoja.

Ainakin tällä haavaa hinta ratkaisee. Lama synnytti 1990-luvulla keskiolutbaarien, kirpputorien ja halpamyymälöiden Suomen, eikä se ole katoamassa minnekään. Halpaketjut haastavat supermarketit.

Oli aika, jolloin kaupat kilpailivat laadulla ja palvelulla. Myyjät tulivat kysymään, mitä saisi olla, ja opastivat asiakasta tekemään valintansa. Asiakkaat tunnettiin jopa nimeltä.

Sitten tuli itsepalvelu ja kassat. Sen jälkeen varastomyymälät ja halpakaupat, joissa tavaraa ei välttämättä edes nostettu hyllyihin vaan myytiin suoraan lavoilta ja pahvilaatikoista. Kaikista menoista tingittiin, ostettiin isoja eriä ja painettiin kampanjoilla hinnat pohjaan.

Myymälät olivat halvoissa tiloissa taajamien laidoilla. Niissä ei satsattu sisustukseen ja esillepanoon. Varastomainen ympäristö toimi pikemminkin houkuttimena: se viesti, että täällä on halpaa.

Niinpä meillä on nyt Halpa-Halli, Tokmanni, Hong Kong, Saiturinpörssi, Euro Kauppa, Halpakauppa, Puuilo, Motonet, Biltema, Lidl, Tehdas-Asu, Minimani, Ale-Makasiini, Kärkkäinen, Keskinen, Halpa Hartikainen, Löytötavaratalo, Mega, Minihinta, Säästötalo Latvala, Tampereen Säästö-Tex, Fiilismarket, Metka Hinta, Tavaratori, Sparhallen, Hintakaari, Tarvikekeskus, Rellunkulma.

Suurin menestyjä on viime vuosina ollut Tokmanni, jolla on 150 myymälää eri puolilla maata. Ja uusia perustetaan koko ajan. Tokmanni on ilmoittanut haluavansa myymälän jokaiseen yli 10 000 asukkaan taajamaan.

Kahden viime vuoden aikana Tokmanni on sulauttanut itseensä Tarjoustalot, Robinhoodit, Vapaa Valinnat, Maxi-Makasiinit, Maxi-Kodintukut ja Säästöpörssit.

Viime vuonna Tokmannin liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia, taantumassa. Liikevaihto oli 755 miljoonaa euroa. Tokmannin suurin omistaja on ruotsalainen pääomayhtiö Nordic Capital.

Tokmannin nimi on röyhkeä. Se viittaa vanhaan ja arvostettuun Stockmanniin, jolla menee nyt huonosti. Sen laatuun, palveluun ja kaiken kattavaan tarjontaan perustuva brändi ei enää nykymaailmassa toimi.

Stockmann on joutunut vetäytymään Venäjältä, ja se vetäytyy ensi vuoden alusta Oulusta. Se on myynyt Seppälän. Se on ulkoistanut monia osastojaan. Ei ole enää perinteikästä Stockan leluosastoa vaan brittiläisen Hamley’s-ketjun kauppa.

Bonnierille myytyä Akateemista kirjakauppaa ei enää tunne entisekseen. Tavaratalo on ilmoittanut keskittyvänsä muotiin ja kosmetiikkaan.

Kivitalokin voi horjua. Yksi mahdollisuus on, että Stockmann muuttuu pelkäksi kuoreksi, liiketilojen vuokraajaksi.

Tokmanni taas... Se rynnii hintalappu otsassaan. Tavoite on olla halvempi kuin muut. Muu on toissijaista.

Kaupan muutos muistuttaa politiikan murrosta. Molemmissa jylläävät populistit, joilla on pelkistetty sanoma. Ollaan suoria ja kansanomaisia, ymmärretään, mitä ihmiset haluavat ja mikä heitä huolettaa. Stockmannin kaltaiset liikkeet ovat halpakauppojen rinnalla kuin vanhoja puolueita pitkine perinteineen.

Miten osuva nimi halpakaupalle olikaan Robinhood. Sherwoodin metsien proletaarisankari ryösti rikkailta ja antoi köyhille.

Pääsiäinen on tulossa Klaukkalan Tokmanniin. Neljällä eurolla saa kymmenen yllätysmunaa tai 24 Kinder-munan kennon hintaan 17,90 e. Kolme ruukkua narsisseja vitosella! Niillä on hyvä juhlistaa Kristuksen sovitusuhria ja ylösnousemusta.

Entä paristokäyttöinen Schollin jalkaraspi (20 e), Fiskarsin halkaisukirves (33,90 e), mikroaaltouuni (36,95 e)? Rintaliivitkin näyttävät edullisilta, jos ne saa vitosella, mutta paha mennä sanomaan.

Miesten sukat runsaan euron pari ja vitosella paksu nippu. Kannattaako enää pestä pyykkiä?

Jos ei ole kovin kranttu, saa koko vaatekerran muutamalla kympillä. Toppavaatteet ovat nyt tosi halpoja, kun kevät koittaa.

Kas, lenkkarit 12,95 e. Kengät 20 e. Tretornin kumisaappaat 35 e.

Yleensä alkuperämaa ei selviä, sillä sitä ei tarvitse kertoa kuin lihan, marjojen, kalan ja hunajan kohdalla. Se on omituista, mutta yksi syy on se, että kansainväliset ostoketjut ovat pitkiä ja tuotteeseen on tullut osia ja työvaiheita useassa maassa.

Tokmannilla on omia merkkejä: Future, Force, Idéale, Priima, Vaeltaja. Kun etsii valmistusmaata, ainut, johon ne viittaavat, on Mäntsälä. Siellä on Tokmannin logistiikkakeskus.

Mäntsälästä Tokmannin ostajat lähtevät maailmalle – messuille ja tuotantolaitoksiin – ja kilpailuttavat tuottajia, kuka myy halvimmalla. Usein mennään tietysti Kaukoitään.

Mutta missä on tehty esimerkiksi Idéale-sähkövatkain (12,95 e)? Siihen hintaan?

Hankintajohtaja KarriPulli ei kerro, sillä tieto halutaan salata kilpailijoilta.

Mieleen nousevat näännyttävät hikipajat ja nälkäpalkat. Pulli sanoo, että tehtaalla on käyty auditoimassa ja tarkistettu työolot. Mutta maata hän ei kerro.

Vatkaimen takuu on 12 kuukautta.

Tokmannissa on myös elintarvikeosasto ja sen Netto!-seinä. Mutta tänne ei tulla ostamaan viikonlopun ruokia. Maitoa on vain iskukuumennettuna, leipää satunnaisesti, ei tuoretuotteita. Mutta tuossa olisi 10 kananmunaa eurolla, sokerikilokin vain 69 senttiä.

Paahtis-paahtoleipä on Tokmannin omaa Priima-merkkiä. Iso paketti eurolla. Tuoteselosteessa kielletään pakastamasta. Se on jo kertaalleen pakastettua. Mistähän kaukaa se on tullut? Salailu ei tunnu hyvältä.

Valikoimat pidetään suppeina ja kierto nopeana. Jos menet supermarkettiin, niin kuin vieressä olevaan Citymarketiin, olet pettynyt, jos et löydä haluamaasi. Siksi niiden on pidettävä laajat, yhä laajemmat valikoimat – sata erilaista kinkkuleikettä, pari sataa juustoa, kymmenittäin erilaisia maitoja. Halpakaupat selviävät ilman kallista varastointia ja pakastealtaita.

Mutta et nosta kohtausta, jos et löytänytkään Lidlistä balsamicoa.

Vieläkö jonkun mielestä on noloa käydä Lidlissä? He muistuttavat sitä tyylitietoista väkeä, joka paheksuu ABC-asemia.

Tokmanni on saanut avajaisissaan sadat ihmiset jonottamaan ilmaisia muoviämpäreitä. Ilmiö on herättänyt paljon irvailua mediassa, joka on kuitenkin tavallisesti jättänyt kertomatta, että ämpärit eivät olleet tyhjiä. Osassa oli muun tavaran joukossa lahjakortti.

Ajat ovat muuttuneet. Kirpputorilla käymisessä ei ole aikoihin ollut hävettävää. Se on trendikästä, niin kuin vertaiskauppakin, jossa netitse myydään käytettyjä lastenvaatteita ja merkkituotteita. Kierrätys on järkevää ja ekologista.

Tehtaanmyymälöissä ja outleteissä poikkeaminen kuuluu matkailun huveihin.

Tätä mukaa muuttuu sosiaalisesti hyväksytyksi käydä leipäjonossa. Se on rationaalista.

Halpakaupat ovat tulleet häpeilemättä syrjäisiltä tonteilta keskustoihin. Ne ovat haluttuja vuokralaisia kauppakeskuksissa, koska niiden tarjoukset imuroivat asiakkaita.

Ilmiön nimi on smart shopping. Tokmannin tunnuslause taitaa viitata juuri siihen. Fiksun ostamisen puolesta.

Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.

Tiistaiaamuna myymäläpäällikkö Marjut Ojanperä-Larkka on noussut jo kahdelta ja tullut Klaukkalaan neljäksi. Se ei ole tavallista, mutta nyt on kiirettä. Ovet avautuvat kahdeksalta, ja sitä ennen pitää tavaroiden olla paikoillaan.

Monet halpakaupat ovat uudistuneet. Ne ovat yhä riisutun näköisiä, mutta tavara on siistimmin hyllyillä ja koreissa, käytävät leveitä. Tuotteet on aseteltu taktisesti kulkuväylille. Halpakaupassa kuljeskellaan, siellä saalistetaan. Siksi pitää olla houkuttimia, mutta toisaalta asiakkaalla pitää olla löytämisen ilo.

Teemu Selänteen ääni mainostaa TS8-ravintolisiä. Niitä myydään vain Tokmannissa.

Ojanperä-Larkka kertoo, että Klaukkalassa 80 prosenttia on vakioasiakkaita. Tyypillisin asiakas on 60–65-vuotias mies.

”Täällä Kehä kolmosen takana myydään moottoriöljyjä ja pienkoneita.”

Ihmisillä on puutarhoja. Lähistöllä on kesämökkejä, leirikeskuksia ja karavaanareita – he ovatkin kuuluja hintatietoisuudestaan.

Myymäläpäällikkö kertoo 18 vuoden kokemuksella, että vaikka kysymys on smart shoppingista, ennakoiva ostaminen on vähentynyt.

”Ei sellaisia ehkä tarvitaan joskus -ostoksia, vaikka ne olisivat edullisia juuri nyt.”

Ihmiset ovat sittenkin lyhytnäköisiä ja ostavat sesongin mukaan. Kun sataa, huomataan, ettei ole varjoa, ja kun tulee kevät, toppavaatteet unohdetaan kuin talvea ei enää koskaan tulisi. Nytkin saisi naisten topatun pilkkihaalarin 59 eurolla, mutta ei taida kelvata. Ulkona paistaa keväisesti.

”Nyt menevät ikkunanpesuaineet.”

Tarkastamme jalkaraspitilanteen. 32 kappaletta on mennyt kuukaudessa. Se johtuu kuulemma tv-mainoksesta.

Mutta kas, siinä setä kantaa lumikolaa. Ilmielävä smart shopper!

Hän ei kerro nimeään.

”Oli 30 prosentin alennuksessa, hyvä Fiskarsin kola. 45 euroa.”

Räiskyvä punainen mainoslehtinen kannetaan koteihin maanantaisin, ja siitä näkee viikon tarjoukset.

”Lehti vetää.”

On ihmisiä, jotka heittävät mainospostin suoraan jätepaperiin ja kiinnittävät oveensa

Ei ilmaisjakelua -kyltin. He elävät eri maailmassa. Toiset ihmiset lukevat mainokset tarkkaan.

Kinder-munia meni heti lähes lavallinen, ja siivouspuoli on melkein tyhjillään. Kissanruokaa on kadonnut kuusisataa purkkia.

Roskapussia, jätesäkkiä, leivinpaperia, suodatinpaperia, paristoa, lamppua menee koko ajan. Talous- ja vessapaperia ostetaan normaalistikin 10–15 lavaa viikossa. Kampanjoissa sitä voi mennä rekkalastillinen. Pehmopaperi on tilaa vievä artikkeli, joka täyttää suomalaisten ahtaita asuntoja ja jota saa aina olla ostamassa.

Mutta tarjousten toinen aalto on torstaista sunnuntaihin. Silloin ovat villit päivät.

Torstaina on tarjolla hiusvärejä, moottoriöljyä ja tulppaaneita. Viidentoista kilon säkki koiranruokaa (11 e), Fairya (1,90 e), Ruispaloja (1,49 e), 12 tölkin laatikko Pepsi Maxia (5,95 e) ja vihreää Kukko-olutta 12 pientä tölkkiä (13,92 e).

Vihreä Kukko on itse asiassa tarjouksessa koko talven. Siksi sen saa myös kertoa. Oluen alennushintaa ei näet saa mainostaa liikkeestä ulospäin, jos tarjous on voimassa alle kaksi kuukautta, eikä nettisivuillakaan, vaan tarjous on käytävä itse havaitsemassa kaupassa.

Perjantaina selviää, miten Kinder-munat ja kirveet ovat käyneet kaupan.

Ainakin wc-harja reunaharjalla (1,90 e) on jo melkein loppu. Onpas tomaattimurskalla ollut kysyntää (4 tölkkiä 2 e), ja sen kanssa on ostettu pastaa (2,5 kiloa 3 e.).

”Jossain iltapäivälehdessä oli jonkun ruokablogistin ohje. Sen jälkeen tomaattimurskaa on jatkuvasti mennyt”, Ojanperä-Larkka kertoo.

Asiakas keskeyttää. Setä etsii latvialaista savustettua kilohailia (2,59 e), josta oli mainos. Valitettavasti se on loppu. Samoin venäläinen suolakurkku (2,95 e).

Nämä asiakkaat eivät ihan vielä siirry nettikauppaan.

Internetin kautta myydään sellaisia isoja tavaroita kuin ulkogrillejä, puutarhakalusteita ja polkupyöriä. Ne tukkisivat myymälän ja tuhoaisivat uuden, avaran ilmeen.

Vilkaistaanpa vielä paristokäyttöisiä jalkaraspeja. Jäljellä on vielä parikymmentä. Hinta on noussut takaisin 34,90 euroon. Myöhästyit.

Halpakaupan kuuluu olevan saksalainen keksintö. Se ei ole yllätys. Tietysti amerikkalaisilla oli Wal-Martinsa. Mutta Länsi-Saksassa oli Aldi.

Se perusti kokeilumyymälät Dortmundiin ja Bochumiin vuonna 1962. Niiden idea oli myydä tavara suoraan lavoilta ja pahvilaatikoista. Tärkeintä oli hinta, hinta, hinta. Kaikki turha riisuttiin pois. Palvelua oli tuskin nimeksi.

Periaate oli Discounter ist die Kunst des Weglassens. Halpuus on karsimisen taidetta.

Lidl lähti samalle linjalle 1970-luvulla. Nyt Aldi, Walmart ja Lidl ovat maailman suurimpien kauppaketjujen joukossa.

Vielä 1980-luvulla Aldilla oli köyhien kaupan maine. Mutta nykyisin kolme neljästä saksalaisesta ostaa säännöllisesti Aldista.

Suomessa ensimmäinen oli Anttila. Vuonna 1966 tuli Valintatalo – jonka kassissa oli talous vatupassissa.

Kokkolaan perustettiin ensimmäinen Halpa-Halli jo vuonna 1969. Seuraavana vuonna tuli Heps. Vuonna 1980 aloitti Tarjoustalo, 1987 tuli Alennushalli Pajunen, sittemmin Alepa. Kyösti ja Kari Kakkosen Tokmanni aloitti 1989. Vuonna 2001 Suomeen päästettiin Lidl.

Perinteinen kauppa on puolustautunut ostamalla halpaketjuja ja sulauttamalla ne itseensä. Keskusliikkeet ovat myös kehittäneet omat halpabrändinsä kuten Euroshopper ja Pirkka.

Halpaketjuja on enää paha pysäyttää. On hyvin mahdollista, että kohta päivittäistavaramyynnistäkin puolet tapahtuu halpamyymälöissä. Lamat ja taantumat vahvistavat niiden asemaa, mutta vaikka ajat paranisivat, halpakaupat eivät katoa. Emmehän enää luopuisi halpalennoistakaan.

Pienellä ja ahtaalla Saiturinpörssin myymälällä Helsingin Kalliossa on lukuisia nettifaneja. Ilmeisesti se on helpottanut monen opiskelijan ahdinkoa.

”On meillä käynyt presidenttikin”, kertoo toimitusjohtaja Miika Ranta. On helppo arvata, kuka presidenteistä.

Saiturinpörssilläkin menee hyvin. Ranta vastaa puhelimeen Helsingin Konalassa, jossa hän on juuri avaamassa kauppakeskukseen kahdeksatta myymälää.

Porthaninkadun Saiturinpörssissä on tunnelmaa. Tältä pitää halpakaupan näyttää: tavaraa on lattiasta kattoon, pesuaineet ja hajusteet tuoksuvat, käytävät ovat ahtaat, ja asiakkaat pujottelevat toistensa ohi. Äänet tukahtuvat. Tuntuu, että vastaan voi tulla mitä vain.

Kolme Palmolive-deodoranttia neljällä eurolla. Granaattiomena-Fairy eurolla. Keraaminen paistinpannu 7,95 e. Verenpainemittari 24,95 e. Miesten slippimalliset Antonio-alushousut 1 e. Kaksi tiskiharjaa eurolla.

Ja: AEG:n paristotoiminen jalkaraspi 17,95 e.

Hautalyhty, metallia 4,95 e. Wc-raikastin, laventelin tuoksuinen, 0,95 e. Oxygenol-hammastahna 0,79 e, vessaharja 1,50 e. Puolalaista hedelmämehua, itävaltalaisia vohveleita, singaporelaista Tiger-olutta 1,29 e tölkki.

Ihmisiä jonottaa kassoille. Opiskelijoita, eläkeläisiä, maahanmuuttajia.

Päivän hittituote on emaloitu Saana-merkkinen kasari lasikannella, viisi euroa. Merkki viittaa Suomeen, mutta tuskin se on kotimaista alkuperää. Valmistuttaja on tamperelainen Natura, jolla on vain postinumero.

Halpakauppojen ostajat eivät etsi tuotteista avainlippua, vaikka sitä arvostaisivatkin. Näin he hyötyvät globalisaatiosta, siitä, että joku tekee tuotteita olemattomalla palkalla, tavara kulkee konteissa ja koko maailman markkinat ovat yhteiset. Toisaalta moni heistä on omassa elämässään jäänyt saman globalisaation uhriksi.

Ja tuossahan on vielä Tokmanniakin halvempi sähkövatkain: 9,95 euroa.

Mukaan tarttuu kaikenlaista pientä ja halpaa. Upouudesta lompakosta hajoaa vetoketju heti kassalta lähtiessä. Mutta ei se maksanutkaan kuin 2,95 euroa, ja loppulompakko toimii ihan hyvin.

Tokmannissa ovat Kinder-munat loppuneet. Vaasan Ruispalat on myös ollut hitti: yli 600 pussia mennyt. Autonpesuaineet ja -sienetkin ovat hävinneet, sillä eilinen kevätaurinko sai autot näyttämään rapaisilta.

Salaperäinen sähkövatkain on siirretty eri paikkaan, vähän paremmin näkyville.

”Katsotaan, miten se liikkuu”, sanoo myymäläpäällikkö.

Viikonlopun jälkeen on vain pari jäljellä.

’Nyt on halpaketjujen momentum”, sanoo professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. ”Nyt on aika iskeä.”

Hän nimittää Lidliä taidonnäytteeksi. Se on taitavasti rakennettu: ostetaan valtavia eriä , keskitetään, rakennetaan logistinen putki.

Vaikka halpaketjuista on tullut hyväksyttyjä, jotkut kohentavat imagoaan tyylikkäämmiksi. ”Laajennetaan ehkä portfoliota. Siinä on kuitenkin hintamielikuvan muuttumisen vaara.”

Yhdysvalloissa Walmartilla on nykyisin supercentereitä, joissa on sekä täyden palvelun supermarket että halpamyymälä. Konseptiin kuuluu myös laatutuotteita, sushibaareja ja kahviloita. On ekologisia ja terveydellisiä parannuksia, ja vanha iskulause Always low prices. Always on muuttunut laadukkaammaksi: Save money, live better.

Professori Hannu Saarijärvi Tampereen yliopistosta korostaa tulevaisuuden arvaamatonta monimuotoisuutta.

”Kaupan on mietittävä omaa konseptiaan. Keitä varten se on olemassa? Asiakaskunta on heterogeenistä, ja se vaihtelee muotoaan. Tulevaisuudesta tiedetään hyvin vähän.”

Saarijärvi muistuttaa, että esimerkiksi musiikkia ja ruokaa myydään aivan eri tavalla. Ensimmäinen ei vaadi juuri ollenkaan fyysisiä tiloja, jälkimmäinen vaatii.

”Muut tuotteet ovat sitten siltä väliltä.”

Smart shoppingia hänkin pitää pysyvänä ilmiönä. Sitten on vertaiskauppa: huuto.net ja tori.fi sekä Facebook-ryhmät, joissa ihmiset vaihtavat netissä esimerkiksi käytettyjä lastenvaatteita. Sellainen sopii uusiin ympäristöarvoihin.

”Käytetyn hankkiminen uuden tavaran sijasta on aivan fundamentaalinen muutos. Kauppahan on perustunut uuden tavaran myymiseen.”

Suuri mullistus on tapahtunut myös verkkokaupan myötä. Miten fyysisen kaupan käy?

Saarijärvi muistuttaa, että vaikka vaateliikkeet pelkäävät ihmisten käyttävän niitä vain sovituskoppeina ja ostavan sen jälkeen vaatteen nettikaupasta, tapahtuu myös päinvastaista: etsitään tuote netistä ja mennään ostamaan se fyysiseen myymälään.

Ja tutkimusten mukaan peräti puolet netistä ostetuista vaatteista palautetaan.

”Sehän on ekologisesti kohtuutonta.”

Saarijärven mielestä kaupan roolista keskustellaan aivan liian kapeasti, ainoastaan talouden ja kilpailun näkökulmasta. Ei puhuta siitä, kuinka se vaikuttaa kansantalouteen, kansanterveyteen, yhdyskuntarakenteeseen.

Hän tarkoittanee sitä, että kauppa on myös politiikkaa. Osuuskauppaliike oli luokkataistelua, ABC-asemat siirsivät kuntakeskustoja, keskioluen myynti ravisteli valtuustoja, limsatarjoukset lihottavat lapsia.

Aikoinaan kansainvälisyyttä edustivat lippurivit Stockmannin myyjien rintapielissä. Se oli sitä aikaa, jolloin keski-ikäinen ihminen saattoi ostaa kengät loppuelämäksi.

Nyt halvempi puoli maapalloa valmistaa meille kaikkea kuusenkoristeista tuhkauurniin. Eikä niin köyhää tällä rikkaammalla puolella olekaan, ettei pystyisi niitä hankkimaan.

Aasiassa investoidaan robotteihin. Niillä tuotanto tulee vielä halvemmaksi. 3-d-tulostimetkin tulevat.

Tavarat hajoavat, eikä niitä enää korjauteta. Ei ole syytä hermostua, jos vetoketju hajoaa heti. Sen tiesi ostaessaan ja hyväksyi.

Vaikka akkuporakoneen (29,90 e) tietäisi rimpulaksi, ei sitä tarvitse kuin pari kertaa vuodessa. Ammattimiehet ostakoot ammattilaisten vehkeitä.

Halpakauppa toimii kuin pikaruoka: tarpeen saa tyydytetyksi. Mutta ei ole syytä ylimielisyyteen: samaa tavaranhimoa on hifistely designilla, kun ostetaan jotain pientä, keskieurooppalaista, käsintehtyä ja nahkaista – antaudutaan laadun lumolle.

Onko järkeä hankkia oikein hieno kuulakärkikynä, ehkä kullattu ja nimikirjaimin, kun halvallakin selviää ja se kuitenkin katoaa pian.

Ihmisillä on myös tarve ostaa, ostella, etsiä jotain, mitä saattaisivat tarvita. Jotain pitää aina tarttua mukaan, pelkkä muisto ei riitä.

Museoissakin on nykyään suuret myymälät, ja niihin mennään ostoksille. Matkalta tulleelta kysytään: mitäs ostit?

Tokmannin suosituimpia tuotteita olivat muoviset säilytyslaatikot. Ihmiset käyvät loputonta taistelua ylipursuavaa roinaa

vastaan.

Komerot eivät riitä. Pienvarastot ovat hyvä bisnes. Kuolinpesiä on kauhea selvittää.

Kukkuraiset konttilaivat kuljettavat kaukaisista maista hajustimia, vatkaimia, deodorantteja, pehmoleluja, alushousuja, jalkaraspeja ja vessaharjoja. Täyteen lastatuista laivoista putoilee laitimmaisia kontteja mereen. Sinne ne muutkin tavarat päätyvät lopulta – kierrettyään kauppojen, kotien ja kaatopaikkojen kautta.

Johonkin puolen Euroopan kokoiseen suurten merivirtojen hitaasti pyörittämään jätepyörteeseen.

Kirjoitukseen on korjattu Tarjoustalon perustamisvuodeksi 1980. Lisäksi siitä on poistettu Halpa Hartikainen, joka on lopettanut toimintansa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Putin on valmis tapaamaan Trumpin Suomessa

    3. 3

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    4. 4

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    5. 5

      Futistähti Ronaldon käsittämättömästä näköispatsaasta tuli somehitti, tässä parhaat reaktiot

    6. 6

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    7. 7

      Tampereen teknillinen yliopisto halusi tehdä etiopialaisesta tyrannista kunniatohtorin – yliopistolta vaaditaan anteeksipyyntöä

    8. 8

      Perheet kertovat pakkolääkittyjen ihmisoikeusjuristien kidutuksesta Kiinassa – rotat näykkivät nenää ja korvia

    9. 9

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    10. 10

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    3. 3

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    4. 4

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    5. 5

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    6. 6

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    7. 7

      Tuulia Syvänen lopetti valehtelun kokonaan, ja se mullisti hänen elämänsä – ”Miksi feikkaamme, vaikka ihmiset tykkäävät meistä enemmän, kun uskallamme olla vajavaisia ja tyhmiä?”

    8. 8

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    9. 9

      Toimitusjohtajalle potkut isosta espoolaisesta isännöinti- ja huoltoyhtiöstä – epäillään rahojen väärinkäytöstä

    10. 10

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    3. 3

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    4. 4

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    5. 5

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    8. 8

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    9. 9

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    10. 10

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    11. Näytä lisää