Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

Miksi kellon viisareita siirretään? Kuukausiliite selvitti.

Postimestari George Hudson rakasti perhosia.


Sanottiin, ettei kukaan ollut kerännyt yhtä hienoa kokoelmaa Uuden-Seelannin perhosia.


Mutta työnteko häiritsi harrastusta. Usein Hudson pääsi Wellingtonin postista vasta illalla, eikä päiväperhosia enää lentänyt.


Mutta entä jos ilta alkaisikin kesällä hieman myöhemmin?


Miksei ilta voisi alkaa hieman myöhemmin!


Postimies Hudson kehitteli ajatusta ja havaitsi sen erinomaiseksi. Hän järkeili, että kelloa kannattaisi siirtää syyskuussa kahdella tunnilla eteenpäin (eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä silloin, kun meillä on talvi). Huhtikuussa palattaisiin taas normaaliaikaan.


Hudson ehdotti asiaa Uuden-Seelannin tieteellisen seuran kokouksessa vuonna 1895.


Se oli ensimmäinen kerta, kun joku vakavissaan ehdotti eri vuodenajoille eri kellonaikoja.


Hudsonin tieteilijäkollegat nauroivat. Pitäisikö kellossa olla sitten kahdet viisaritkin?


Hudson sanoi harmissaan, että ehdotus oli puhtaasti käytännöllinen eikä kellon viisarien siirtäminen olisi riesa eikä mikään.


Mutta se siitä. Ehdotus oli loppuun käsitelty.


Uuden-Seelannin tieteellinen seura siirtyi pöytäkirjan mukaisesti keskustelemaan Mr. Hardingin pitämästä esitelmästä Eräs ornitologinen havainto ja T. Kirkin laatimasta kirjoituksesta Lisähuomioita Dactulanthus taylori -ruususta.


Kesäaikaa noudattaa nykyisin noin 70 valtiota, myös Uusi-Seelanti, joka siirtyi kesäaikaan vuonna 1927 – George Hudsonin jo kuoltua. Lähes puolitoista miljardia ihmistä kääntelee kelloa kahdesti vuodessa. Edes ja takaisin.


Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) muistaa hyvin, milloin Suomessa siirryttiin kesäaikaan. Sinä päivänä, 29. maaliskuuta 1981, hän synnytti poikansa. ”Äiti oli onnesta sekaisin, mutta pojan syntymäaika saatiin kuitenkin kirjattua oikein”, Hautala muistelee.


Kaunis muisto ei ole saanut Hautalaa hellämieliseksi. Hän haluaa lakkauttaa kellonsiirtelyn. ”Kaikki ne perustelut, joita kesäajan puolesta on ollut, on kumottu”, Hautala sanoo.


Mitkäs ne perustelut olivatkaan?


Harva edes miettii. 35 vuotta kellojen siirtelyä, ja suhtaudumme kesäaikaan jo laiskanpulskeasti. Harva siitä tosin erityisesti iloitsee.


Onko kellojen kääntämiselle jokin hyvä syy?


Hautala kertoo, että kun asiasta taas keskusteltiin EU-parlamentissa keväällä 2015, komission edustaja jäätyi täysin, kun häneltä yritettiin kysyä perusteluja kellojen siirtelemiseen.


Se ei ole sinänsä mikään ihme. Kesäajasta määräävä direktiivi 2000/84/EY käskee, että kaikkien unionin maiden on siirryttävä kesäaikaan samalla hetkellä. Syistä ei ole mainintaa.


Osaako Hautala itsekään kertoa, miksi kesäaikaan on alun perin siirrytty?


”Liittyikö se jotenkin maanviljelijöihin?” Hautala kysyy.


Luulisi, että näin suuri päätös tehtäisiin painavin asiaperustein huolellisen harkinnan jälkeen.


Ei tehty.


”Jostain syystä Britanniassa tykättiin siitä ajatuksesta, että valoisat illat ovat mukavia”, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.


Hän on unitutkija, joka on vastustanut kellojen siirtelyä pitkään. Siitä lisää myöhemmin.


Kesäajan läpimurtoon tarvittiin englantilainen William Willett, joka sai idean vuonna 1906. (Willettin lapsenlapsenlapsenlapsi on muuten popyhtye Coldplayn laulaja Chris Martin.) Willett alkoi lobata ajatustaan vimmatusti. Hän painatti pamfletteja ja sai ehdotuksensa Britannian parlamenttiin vuonna 1908.


Se sai kannattajia. Yksi heistä oli 35-vuotias Winston Churchill, josta tuli toisen maailmansodan aikaan pääministeri ja sotasankarikin.


Mestaripuhuja ja tuleva kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittaja Churchill osasi muotoilla ylevästi perustelut kesäajalle. ”Pyydämme häikäisevien lahjojen vastineeksi vain yhtä haukotusta kevätaamuna ja yksiä iltatorkkuja syksyllä. Lainaamme tunnin huhtikuussa; maksamme sen kultaisen koron kera takaisin viisi kuukautta myöhemmin”, Churchill lirkutteli.


Myös salapoliisi Sherlock Holmesin luoja, kirjailija Arthur Conan Doyle kiitti ehdotusta. ”Tuntuu oudolta [– –] että maailmanhistorian juoksussa niin itsestään selvää parannusta ei ole otettu käyttöön”, Doyle sanoi.


Mutta yhtä kaikki ehdotus torpattiin. Big Benin viisareita ei alettu rukkaamaan – ei vielä kahdeksaan vuoteen.


Ensin tarvittiin sota ja pula.


Eikös kesäaika ainakin säästä rahaa roppakaupalla? Jos valoa on illalla tunti pidempään, valaistuksen kuluissahan säästyy pitkä penni.


Näin ajatteli sata vuotta sitten keisarillinen Saksa, joka halusi säästää ensimmäisen maailmansodan melskeissä hiiltä kamiinoista ja kaasua katulyhdyistä.


Saksa pani toimeen sen, mitä englantilaisherrat olivat vain puntaroineet. Kellon viisareita siirrettiin Saksassa ja Itävalta-Unkarissa tunnilla eteenpäin sata vuotta sitten vappuaattona 1916 kello 23.


Ja äkkiä maailma oli avannut peruuttamattomasti portit kellojen siirtelylle. Britannia seurasi perässä kolme viikkoa myöhemmin toukokuun 21. päivänä 1916, ja sittemmin mukaan tulivat myös Ranska ja Yhdysvallat.


Saksassa havaittiin jo samana syksynä, että taloudellinen vaikutus oli ollut pienempi kuin kuviteltiin. Oli vaikea edes varmasti sanoa, paljonko kellojen siirtäminen oli säästänyt, jos oli säästänyt lainkaan. Asia ei ollutkaan niin yksinkertainen kuin oli kuviteltu: kaasunkulutukseen vaikuttivat myös lämpötila, sateiden määrä, yleinen taloustilanne ja niin edelleen.


Saksa ja Ranska palasivat sodan jälkeen normaaliaikaan.



Suomeen kesäaikakeskustelu saapui 1930-luvun lopulla. Sitä ajoi keskuskauppakamari, jonka mielestä olisi mukavaa, että konttorityöläiset olisivat töissä samaan aikaan kuin kollegansa Euroopassa.


”[– –] Kellomme näyttäessä aamulla 7, esim. Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa kello myös olisi 7, että me partaa ajaessamme emme erehtyisi, jos kuvittelisimme saksalaisen ystävämme olevan samassa puuhassa, että sulkiessamme toimiston oven klo 16 tietäisimme ranskalaisen virkaveljen tekevän samoin”, Uusi Suomi kirjoitti vuonna 1937.


Ja siinä se. Muita perusteluja ei lehtien palstoilla juuri näkynyt.


Rautatiehallitus teki toisen ehdotuksen. Sen mukaan olisi helpompi siirtää koko yhteiskuntaa tunnilla taaksepäin. Koulujen alkaminen vain siirrettäisiin kahdeksasta kello seitsemään, ja ”keskipäivä” olisi silloin, kun kello on 11.


Yksinkertaista!


Lopulta päätös nuijittiin läpi helmikuussa 1942, ja kesäaikaan siirryttiin jo maaliskuussa.


Maanviljelijät vastustivat verisesti. Viljelijöiden mukaan töitä ei voinut aloittaa tuntia aikaisemmin, koska pellot olivat vielä aamukasteessa. Ja kuinka saataisiin lehmät tottumaan uusiin lypsyaikoihin?


Tilanne eskaloitui. Elokuussa Orimattilan viljelijät ryhtyivät kapinaan ja irtautuivat yksipuolisesti kesäajasta kuukautta etukäteen.


Seuraavana vuonna Suomi ei palannut kesäaikaan. Tämäkin kielii siitä, etteivät säästöt olleet kovin merkittävät edes pula-aikana.


Suomen nolosti päättyneestä kokeilusta huolimatta Pohjoismaissa alettiin ajaa kesäaikaa 1950-luvun lopulla. Keskustelu aaltoili löyhin argumentein kuten aina.


Uppsalan yliopiston professori Erik Ask-Upmark oli kesäajan vankkumaton vastustaja. Hänen mukaansa kesäaika avaisi oven lättähattujen terrorille – ja sukupuolitaudeille! Lättähatuiksi kutsuttiin paheksuttua nuorisoa, joka kuunteli rock’n’rollia, ajeli moottoripyörillä ja pukeutui päälaelta litistettyyn hattuun.


”[Kesäaikana] raggarit metelöisivät tunnin kauemmin valoisina kesäiltoina, mikä olisi viheliäisyyden huippu”, Ask-Upmark perusteli.


Muutos pidentäisi ”epäterveiden lättähattujen toiminta-aikaa, josta olisi seurauksena veneeristen tautien leviäminen nuorison keskuudessa ja vakavia ja terveydellisiä haittoja kaikkien rauhallisten kansalaisten kohdalla, joita lättähattujen siivoton toiminta häiritsee”, Ask-Upmark maalaili joulukuussa 1962.


Teoria kesäajan aiheuttamista säästöistä pompahti esiin vuonna 1973.


Arabimaat asettivat länsimaille ankarat pakotteet vastaiskuksi Israelin Jom Kippur -sodasta. Öljyn hinta nelinkertaistui.


Öljykriisi sai maailman paniikin valtaan. Yhdysvalloissa alennettiin nopeusrajoituksia, rajoitettiin bensiinin ostamista – ja muutettiin kesäaika ympärivuotiseksi.


Säästö ei ollut muuttunut suuremmaksi kuin ensimmäisen maailmansodan aikaan. Kun Yhdysvaltain liikenneministeriö tutki kesäajan aiheuttamaa säästöä vuonna 1975, se oli yhden prosentin luokkaa. Myöhemmän tutkimuksen mukaan sekin on kyseenalainen tulos. Kesäaika saattaa jopa hivenen nostaa energiankulutusta: minkä valaistuksessa säästää, sen lämmityksessä häviää, kun ihmisten herätessä onkin viileämpää.


Öljykriisi kuitenkin päästi kesäajan idean taas pullosta.


Kesäajan otti nyt käyttöön Ranska. Perässä seurasivat ensin 12 Euroopan maata ja sitten Pohjoismaat, paitsi yksi. ”Suomella ei katsota olevan mitään syytä siirtyä itse kesäaikaan”, Ilta-Sanomat kirjoitti elokuussa 1979.


Vuotta myöhemmin Suomikin yhtäkkiä löysi syyn. ”[Marraskuun alussa] tuli tieto, että Neuvostoliittokin aikoo ottaa käyttöön kesäajan ensi vuonna”, HS kirjoitti.


Ja kuukauden kuluttua Neuvostoliiton ilmoituksesta presidentti Urho Kekkosen esittelyssä oli asetus kesäajasta.


Maaliskuussa 1981 ihmiset kerääntyivät kelloliikkeisiin vaihdattamaan kelloaan uuteen aikaan. Orastavan juppiajan symboliksi oli tullut digitaalikello. Siinä ei ollut viisareita, vaan kello ilmoitti ajan futuristisen numeronäytön avulla. Moni ei uskaltanut yrittää säätää kallista huipputeknologiaa omin käsin.


Nyt kelloja on ruuvailtu Suomessa edestakaisin 35 vuoden ajan. Kesäaika on muodostunut eräänlaiseksi ikiliikkujaksi.


Aina huhtikuussa ja lokakuussa yleisönosastoilla käydään keskustelua puolesta ja vastaan, enimmäkseen vastaan. Yhä uudestaan kysytään, mitä hyötyä tästä kaikesta on. Koskaan ei päästä hullua hurskaammaksi.


Kesäaika antaa meille valoisammat illat. Se on kiva, jos siitä tykkää.


Tosin argumentti on huono näin pohjoisessa. Valon määrä vaihtelee niin paljon, että kellonsiirtely vaikuttaa korkeintaan kuukauden verran keväällä ja syksyllä. Kesäillat ovat valoisia muutenkin, ja talvi ei valoisaksi muutu, vaikka viisareita kuinka kääntelisi.


Professori Timo Partonen muistuttaa, että kesäajalla ei yksinkertaisesti ole enää mitään vaikutusta. ”Käytäntö näyttää, että energiankulutus vain kasvaa ja ihmiset menevät yhä myöhemmin nukkumaan”, Partonen sanoo.


Jos energiakriisin aikana on kenties säästetty prosentti valaistuskuluissa, se on syöty monikymmenkertaisesti. Sähkövalo loimottaa, kun ihmiset kukkuvat Netflixin, Counterstriken ja Vauva-lehden keskustelupalstan ääressä keskiyöhön ja yli.


Mutta yksi on varmaa: kellon siirteleminen huonontaa unta etenkin keväisin, kun yötä lyhennetään.


Moni sanoo silti pitävänsä kesäajasta. ”Jotkut sietävät kellonsiirtoa paremmin, jotkut huonommin”, Partonen sanoo. Mutta kaikilla uni heikkenee.


”Ja vaikutus kestää yllättävän pitkään”, Partonen sanoo. Kellon siirto saattaa heikentää unta kaksi tai neljäkin päivää.


”Tarkkaavaisuus heikkenee, huomiokyky häiriintyy…” Partonen luettelee vaikutuksia.


Unen huononeminen saa elimistön stressitilaan. Sillä on monenlaisia vaikutuksia verenkiertoelimiin. Terveillä ja nuorilla vaikutus on kenties melko harmiton, mutta huonokuntoisemmilla jopa vaarallinen.


Tutkimustuloksia on paljon. Useat eri maissa tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että kevään kellonsiirto esimerkiksi lisää sydäninfarktien riskiä jopa viidellä prosentilla. ”EU:n alueella saadaan 800–2 000 ylimääräistä kuolemaa vuodessa”, Partonen laskee. ”Ja tämä on vain osa kellonsiirtelyn terveysongelmista.”


Ja siksi kesäajasta pitäisi päästä eroon.


”Kansanterveydelliset tutkimukset viittaavat siihen, että kellonsiirtelystä on hieman haittaa. Kesäajasta kannattaisi luopua, koska mitään hyötyä siitä ei ole”, Hautala sanoo. ”Silti puoli miljardia ihmistä EU:ssa siirtelee kelloja.”


Kaksi vuotta sitten tuntiopettaja Jyrki Häggman muutti Kirkkonummelle.


”Muutimme marraskuussa pimeään aikaan. Menin joka aamu töihin junalla, mutta en nähnyt kolmeen kuukauteen, miltä asemalla näyttää. Aloin hahmottaa seudun vasta keväällä, kun alkoi taas tulla valoisaa”, Häggman sanoo.


Viime lokakuussa Häggman perusti kansalaisaloitteen, jossa vaadittiin kellojen siirtelemisen lopettamista. Aloitteessa ehdotettiin, että kellot siirrettäisiin Keski-Euroopan aikaan eli vielä tunnin talviajasta taaksepäin.


Se onkin Suomessa tuttu idea. Kansalaiskeskustelua on käyty ainakin vuodesta 1937.


Oli aikavyöhyke mikä hyvänsä, viisarien kääntelemistä ei kukaan oikein jaksaisi. Valitut Palat -lehden tuoreen kyselyn mukaan 85 prosenttia suomalaisista lopettaisi kellonsiirtelyn.


Heistä vain 33 829 ehti kuitenkin allekirjoittaa Jyrki Häggmanin kansalaisaloitteen. Läpimeno jäi 16 171 äänen päähän.


Ja vaikka ei olisi jäänytkään, EU-direktiiviä ei olisi suomalaisvoimin kaadettu. Siksi Heidi Hautala yrittää nyt saada europarlamentin ryhmissä tarpeeksi tukea kesäajan kaatamiselle.


Hautalan mukaan enemmistö europarlamentaarikoista kannattaa kesäajasta luopumista. Hän sai helposti kasaan 60 nimeä, joiden perusteella asiasta saadaan suullinen kysymys EU-komissiolle.


”Suomalaiset ja ruotsalaiset kollegat ovat sitä mieltä, että kesäajasta pitäisi päästä äkkiä eroon”, Hautala sanoo. ”Eteläeurooppalaisilla on vielä vähän ymmärrystä kesäajalle, sillä heidän iltansa jäävät muuten hyvin pimeiksi.”


EU on nyt säätänyt kesäajasta yhdeksän direktiiviä. Hautalan tavoitteena on säätää kymmenes, joka kumoaisi yhdeksän aiempaa ja siirtäisi kesäajan lopullisesti historiaan.


Päätös on pakko tehdä EU-tasolla. Jos vain yksi tai muutama valtio lakkauttaisi kesäajan, varsinkin lentoliikenteen järjestäminen aiheuttaisi suuren sotkun.


Hautala jättää asiantuntijoiden mietittäväksi, mihin aikaan Suomen kellot sitten pitäisi naulata. Keski-Euroopan aikavyöhykettä kannattaa esimerkiksi Timo Partonen. Silloin olisimme aikavyöhykkeen itälaidassa, mikä olisi lähellä ihmisen luonnollista unirytmiä.


Ehkäpä olisikin hyvä olla taas vähän rähmällään. Kesäaikaan siirryttiin aikoinaan Neuvostoliiton esimerkin innoittamina. Nyt Venäjä on lopettanut kellojen siirtelyn.


Tosin se on tehnyt sen jo kahdesti.


Vuonna 2011 Venäjä siirtyi presidentti Dmitri Medvedevin määräyksellä ”ikuiseen kesäaikaan”.


Illat olivat siis talvella valoisampia. Mutta vastaavasti aamut olivat niin pimeitä, että Pohjois-Venäjällä ihmiset eivät nähneet aurinkoa oikeastaan enää ollenkaan. Ikuinen kesäaika oli vihattu.


Kävi taas niin kuin aina. Vladimir Putin valittiin presidentiksi, ja kelloja siirrettiin taaksepäin.


Lokakuun 26. päivänä 2014 Venäjällä siirryttiin ikuiseen talviaikaan.



Muokkaus 30.10. kello 10.45: Jutun lopusta poistettu kesä- ja normaaliajan eroa Helsingin aamussa havainnollistanut video siinä olleen kellonaikavirheen vuoksi.

Luetuimmat
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  4. 4

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  5. 5

    Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

  6. 6

    ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

  7. 7

    Lude tekee kodista kauhean – asukas kertoo painajaisesta Töölössä

  8. 8

    Ihan tavallista seksiä on turha vähätellä – Liian suuret odotukset voivat johtaa pettymyksiin

  9. 9

    Voimakas maanjäristys ravisteli Meksikon keskiosia – useiden kymmenien kerrotaan kuolleen, järistys runnoi taloja myös miljoonakaupunki Méxicossa

  10. 10

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

  2. 2

    Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

  3. 3

    Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

  4. 4

    Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

  5. 5

    Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

  6. 6

    Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

  7. 7

    Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

  8. 8

    Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

  9. 9

    Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

  10. 10

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

  2. 2

    Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

  3. 3

    Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

  4. 4

    ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

  5. 5

    Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

  6. 6

    Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

  7. 7

    ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

  8. 8

    Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

  9. 9

    ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

  10. 10

    Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

  11. Näytä lisää