4.6.2011 1:37
Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomi oli lähtemässä uuteen sotaan. Siinä maailmanpoliittisessa tilanteessa tuntui mahdolliselta vallata takaisin Neuvostoliiton talvisodassa valloittamat alueet sotilaalliselta voimaltaan ylivertaisen Saksan avulla.
Sota alkoi 25. kesäkuuta 1941 ja se kesti syksyyn 1944.
Varusmiespalvelus oli tammikuussa pidennetty vuodesta kahteen vuoteen ja siihen oli astuttava 20-vuotiaana aiemman 21 vuoden sijasta.
Varusmiehet joutuivat rajalle, sillä hataran rauhan aikana itärajaa vartioivat suojajoukkoina toimivat prikaatit, jotka vastasivat varusmieskoulutuksesta.
Vuonna 1921 syntyneet olivat joutuneet kutsuntoihin syksyllä 1940. Suurin osa näistä oli saanut talven mittaan koulutusta ja siirtyi nyt rajan pintaan.
Nuoret varusmiehet olivat kaikkein halutuinta ainesta ja varusmiesrykmentit aseistettiin hyvin. Samaan divisioonaan liitettiin varusmiesrykmentin lisäksi aina kaksi reserviläisistä koottua rykmenttiä. Näistä 20-vuotiaista kaatui jatkosodassa 4 919 eli noin 14 prosenttia.
Noin 8 000 kaksikymppistä vammautui pysyvästi. Heidän osuutensa on 29 prosenttia.
Lähes joka toinen 20-vuotias siis kuoli tai vammautui.
21-vuotiaille ei käynyt yhtään paremmin, ja sodassa oli toki myös nuorempia vapaaehtoisina, mutta kesäkuun Kuukausiliitteen kirjoitus 20 ja risa kertoo nykypäivän 20-vuotiaista miehistä.
Voit kokeilla, miten sinun olisi käynyt 20-vuotiaana nuorena miehenä. Valitse ensimmäisestä valikosta sotilaslääni, jonka alueelta astut palvelukseen. Jos sinut hyväksytään armeijaan, sinulle osoitetaan joukko-osasto. Se ei välttämättä pysynyt pitkään samana, sillä sodan kuluessa miehistöä siirreltiin joukko-osastosta toiseen.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi