Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 2.4.2006 lehdessä osastolla Asuminen
Talomme on valmistunut vuonna 1967. Hallitus on esittämässä pintaremonttia sekä parvekkeiden korjausta ja lasittamista. Kuntoarviota tai putkiremonttia ei ole tehty. Riittääkö enemmistöpäätös näiden töiden teettämiseen, mukaan lukien parvekkeen lasitus? Operaatio yritetään toteuttaa ylimääräisen yhtiökokouksen voimin.
Perusparannushanke voidaan rahoittaa vastikkeilla ja siitä voidaan päättää yhtiökokouksen enemmistöllä vain silloin, jos korjaus on ajankohdan tavanomaista tasoa, se ei maksa kohtuuttomasti ja kohtelee osakkaita yhdenvertaisesti, sanoo Kiinteistöliiton lakimies Merja Harju.
Parvekkeiden lasittaminen on Harjun mukaan tällainen perusparannus. Lähes poikkeuksetta parvekkeiden kunto on yhtiön vastuulla. Jos lasitus estää jatkossa parvekkeiden kulumista ja sitä kautta säästää yhtiölle koituvia kunnossapitokustannuksia, se voidaan toteuttaa kaikkien osakkaiden kustannuksella, vaikka kaikilla ei olisikaan parveketta.
Samoin parvekkeiden korjauksesta ja pintaremontista voidaan päättää yhtiökokouksen enemmistöllä.
Jos hankkeet toteutetaan yhtä aikaa, ne eivät saisi kuitenkaan nostaa vastikkeita kohtuuttomiksi. Normaalisti se estetään ottamalla taloyhtiölle pitkäaikainen laina, jolloin erilaisten hankkeiden toteuttaminen yhtä aikaa on helpompaa. Jos ei haluta päättää samalla kertaa useammasta hankkeesta, järkevintä on toteuttaa ensin yhtiön kannalta tarpeellisin remontti, Harju sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset