Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

Isännöitsijä sai valtakirjalla 20 prosenttia äänistä

Viime yhtiökokouksessa asunto-osakeyhtiömme suurin osakkeenomistaja antoi valtakirjan taloyhtiön isännöitsijälle. Hän sai näin (leikkauksen jälkeenkin) käyttää 20 prosentin osuutta edustettuna olevien äänistä. Isännöitsijä ei itse ole osakkeenomistaja. Kokouksessa isännöitsijä oli valtakirjansa nojalla vahvistamassa tilinpäätöstä, myöntämässä vastuuvapautta itselleen ja valitsemassa hallitukseen jäseniä.

Taloyhtiössämme on kymmeniä asuinhuoneistoja ja useita toimistoja. Onko valtakirjan antaminen isännöitsijälle näin suuressa yhtiössä suositeltavaa tai edes laillista? Onko osakkeenomistajilla mahdollisuus vastustaa tällaista valtakirjamenettelyä? Onko hallituksen jäsenten ja isännöitsijän vaadittaessa poistuttava kokoushuoneesta, kun tilinpäätöstä vahvistetaan? Jos on, miten hallituksen jäsenet voivat silloin käyttää omaa äänivaltaansa? Voidaanko hallitus valita yhtiökokouksessa avoimella vaalilla ja onko lippuäänestykseen mentävä, jos yksikin osakkaista sitä vaatii? Vaalisalaisuus on kuitenkin vailla suojaa yhtiössämme, jossa kunkin osakkaan nimi on ennakolta merkitty äänestyslippuun. Liput jäävät ääntenlaskennan jälkeen isännöitsijän haltuun.

Isännöitsijä voi toimia valtuutettuna asiamiehenä yhtiökokouksessa lähtökohtaisesti siinä missä muutkin, sanoo Kiinteistöliiton lakimies Juha Terho. Omasta vastuuvapaudestaan isännöitsijä ei asiamiehen ominaisuudessa kuitenkaan voi olla päättämässä.

Sen sijaan laki ei suoranaisesti kiellä sitä, että isännöitsijä olisi valtakirjansa nojalla valitsemassa hallituksen jäseniä. "Jos kuitenkin on esimerkiksi suoranaista riitaa ja valtataistelu hallituspaikoista yhtiön sisällä, isännöitsijän ei tulisi mielestäni hyvän isännöintitavan mukaisesti äänestää", Terho suosittaa.

Jos isännöitsijä tai hallituksen jäsen on osakas, yhtiökokous ei voi päättää että hänet poistetaan kokouksesta. "Luonnollisesti he eivät saa äänestää, jos he ovat asunto-osakeyhtiölain mukana esteellisiä", Terho lisää.

Aina kun äänestetään, kokouksen puheenjohtaja hyväksyttää kokouksella äänestystavan. Kokous voi siis päättää asiasta.

Vaalisalaisuus on Terhon mukaan yhtiökokouksissa aina suhteellista, vaikka olisi kyse suljetusta lippuäänestyksestä. Ääntenlaskijat voivat käytettävien äänien perusteella päätellä, miten kukin osakkeenomistaja on äänestänyt.

Suljetussa lippuäänestyksessä ei kirjoiteta osakkeenomistajan nimeä valmiiksi äänestyslappuun niin kuin yhtiössä on tehty. Lipussa on valmiina vain äänimäärä. "Jos menettelytavoista on epäselvyyttä, yhtiökokous voi erikseen päättää yksityiskohtaisesti, miten äänestys sujuu", Terho sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi