Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 15.2.2009 lehdessä osastolla Asuminen
Leski omistaa puolisonsa kuoleman jälkeen puolet yhteisestä asunnosta, ja toisen puolen omistaa kuolinpesä. Leskellä on hallintaoikeus asuntoon. Jos leski ei maksa yhtiövastiketta tai vuokraa, katsotaanko hänen verottajan näkökulmasta saavan lahjan kuolinpesältä? Entä mitkä ovat kustannusvastuut asunto-osakeyhtiöön tulevissa suurissa julkisivu- tai putkiremonteissa?
"Lähtökohta on, että se jolla on hallintaoikeus, maksaa hallinnassaan olevan omaisuuden hoidosta enintään käypää vuokraa vastaavan määrän. Sitä suuremmat kulut maksaa omistaja", sanoo Veronmaksajien lakiasiain johtaja Vesa Korpela.
Tämä on kuitenkin vain periaate, josta osapuolet voivat sopia toisinkin.
Lesken mahdollisuuteen käyttää kuolinpesän varoja vaikuttaa myös se, onko kuolinpesän ja lesken välillä tehty ositus.
Lain mukaan lahjaveroa ei makseta siitä, mitä joku on käyttänyt toisen elatukseksi.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuolinpesä tai sen osakkaat voivat vapaasti maksaa lesken asumiskuluja ilman, että siitä muodostuu leskelle verotettavaa lahjaa.
"Voidaan ajatella, että huomattavat kertakustannukset asunto-osakeyhtiön putkiremontista eivät ole verovapaita elantomenoja, vaan ne voitaisiin verottaa lahjana", Vesa Korpela sanoo.
Siinäkin tapauksessa lahjaksi muodostuisi Korpelan mukaan vain lesken omistamaa asunnon puolikasta vastaava osa remonttikuluista.
Kuolinpesän omistamaa, mutta lesken hallitsemaa asunnon osaa vastaavat kulut kuuluisivat muutenkin tavanomaisen vuokratason ylittävinä omistajan maksettavaksi.
LAKIMIES VASTAANaapurin tontilta kurottavat oksat ja juuret voivat olla iso haitta 15.2.2009
LAKIMIES VASTAANaapurin puista ei saa sahata oksia luvatta 15.2.2009
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset