Lakimies vastaa

Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

LAKIMIES VASTAA

Kylpyhuone- remontin kustannuksia ei voi jakaa tasan

Julkaistu: 30.11.2008 lehdessä osastolla Asuminen

A A

Taloyhtiössämme on alkanut mittava putkisaneeraus, jonka kokonaiskustannukset ovat 1,9 miljoonaa euroa. Isännöitsijä ja hallitus ovat esittäneet ja yhtiökokous on hyväksynyt, että yhtiön 64 asunnon korjauskustannukset jaetaan tasan, 21547 euroa huoneistoa kohden. Loppuosa kustannuksista jaetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti, noin 215 euroa/osake. Meneekö jako oikein? Laskuharjoitusteni mukaan näin menetellen suurimmat asunnot säästävät lähes 27000 euroa verrattuna siihen, että jako olisi tehty yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Asunto-osakeyhtiössä kustannukset jaetaan yhtiöjärjestyksen vastikeperusteen mukaan, joka on yleensä pinta-ala, sanoo Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen.

Asunto-osakeyhtiölaissa on annettu mahdollisuus jakaa kustannukset huoneistojen kesken tasan, mutta tasajakoa voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti ja laissa olevien hyvin tiukkojen edellytysten täyttyessä.

"Kyseessä tulee olla korjaus tai uudistus, joka kohdistuu huoneistoon, ja kunkin huoneiston osalta kustannus ja saatava hyöty ovat yhtä suuret. Esimerkiksi jos jokaiseen yhtiön huoneistoon asennetaan yksi hana, yksi wc-istuin tai yksi ulko-ovi."

Putkistosaneerauksessa ei Kärkkäisen mukaan voida käyttää tasajakoa, vaikka kylpyhuoneet ovat samankokoiset, koska korjaus kohdistuu putkien osalta osin huoneistojen ulkopuolelle, ja toisaalta yksittäiselle huoneistolle kohdistuvaa hyötyä/kustannusta ei voida putkiremontissa edes määrittää.

"Yhtiönne putkisaneeraukseen tasajakoa ei olisi voinut käyttää esitetyllä tavalla vastoin pienten huoneistojen osakkaiden suostumusta. Vastikeperusteesta poikkeava kustannusten jako on toki mahdollista, mutta edellyttää niiden osakkaiden suostumusta, jotka maksaisivat vaihtoehtoisella tavalla enemmän kuin vastikeperusteen mukaan laskettuna. Yleensä sellaiseen ei suostuta", Kärkkäinen kertoo.