Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 11.11.2007 lehdessä osastolla Asuminen
Olemme eläkeiässä avioitunut pariskunta. Asumme mieheni omistamassa talossa. Meillä on molemminpuolinen avioehto. Lain mukaan leski saa asua yhteisessä kodissa kuolemaansa asti, mutta talomme on niin suuri, että yksin jäätyäni en kykene asumaan siinä, vaan joutuisin muuttamaan kerrostaloon.
Olisiko minulla leskeydyttyäni oikeus myydä talo, hankkia tilalle kerrostaloasunto ja jäädä siihen asumaan? Millaisiin järjestelyihin voidaan mieheni perilliset velvoittaa? Vaikuttaako asiaan, että omistan Helsingissä kerrostalohuoneiston, jota olemme käyttäneet kakkosasuntona? En ole halukas myymään sitä enkä muuttamaan siihen itse. Olen yhä kirjoilla Helsingissä, mutta verotuksellisesti mieheni kotipaikkakunnalla.
Lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin koskee vain kyseistä asuntoa, sanoo Veronmaksajien lakiasiain johtaja Vesa Korpela. Sen vaihtaminen soveliaampaan on mahdollista yhteisestä sopimuksesta, mutta leskellä ei ole mitään oikeutta vaatia ensiksi kuolleen puolison perillisiä suostumaan vaihtoon, puhumattakaan siitä, että hän voisi yksin myydä asunnon.
Leskellä ei ole Korpelan mukaan oikeutta käyttää ensiksi kuolleen puolison omistamaa asuntoa, jos hän omistaa itselleen asunnoksi soveltuvan asunnon itse. Viime kädessä alioikeus ratkaisee, onko kysyjän omistama kerrostalohuoneisto hänelle soveltuva asunto.
"Kysyjä voisi yhdessä miehensä kanssa järjestää asumisturvansa sopivalla ja varmalla tavalla esimerkiksi testamenttijärjestelyin", Korpela suosittaa ja kehottaa kysyjää kääntymään asianajajan tai muun asiantuntijan puoleen.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset