Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 5.3.2006 lehdessä osastolla Asuminen
Taloyhtiössä pidettiin ylimääräinen yhtiökokous jätekatoksen rakentamisesta. Isännöitsijä tarkasti valtakirjat kokouksen alussa. Äänestettiin ja päätettiin rakentamishankkeesta. Myöhemmin ilmeni, että eräällä leskellä ei ollut valtakirjaa toisaalla asuvalta perikunnan jäseneltä eli lapseltaan. Nyt isännöitsijä väittää, että puolisoiden yhteiseen kotiin jääneellä leskellä on tulkittu olevan asumisoikeutensa perusteella äänioikeusyhtiökokouksessa. Onko tosiaan mahdollista, että leski voi äänestää yhtiökokouksessa ilman muiden perikunnan jäsenten antamia valtakirjoja?
Jos asunnon osakkeet omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he voivat käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisen edustajan kautta, sanoo Kiinteistöliiton lakimies Merja Harju. Katsotaan kuitenkin, että lesken tilanne on poikkeus: eloonjääneellä puolisolla on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteinen asunto, jollei hän itse omista toista sopivaa asuntoa.
Asunto-osakeyhtiöissä on Harjun mukaan vakiintunut käytäntö, että leskellä katsotaan olevan asuntonsa osalta äänioikeus yhtiökokouksissa hallintaoikeutensa perusteella. "Olettama on, että muun selvityksen puuttuessa leski saa siis äänestää yhtiökokouksessa ilman valtakirjaa muilta pesän osakkailta", Harju sanoo.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset