Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

Maanomistaja ei saa purkaa rasitekaivoa

Ostimme 30 vuotta sitten haja-asutusalueelta omakotitalon. Kauppakirjaan merkittiin jo entiselle omistajalle kuulunut oikeus talousveden ottoon kaivosta, joka sijaitsi meitä ja naapuria erottavan tien toisella puolella naapurin omistamalla maalla. Käytimme yhteistä kaivoa useita vuosia, kunnes pääsimme osallisiksi kunnalliseen vedenjakeluun. Kun saimme nyt talousvetemme muualta, naapuri täytti maa-aineksella lupaa meiltä kysymättä kaivon, vaihtoi kaivon renkaat pienempiin ja jätti pelkät kaivon kuoret maan pintaan. Voimmeko vaatia ja millä tavoin käyttöoikeuttamme takaisin? Puhevälit ovat poikki. Kauppakirjassa mainittu oikeus talousveden ottoon kaivosta on sopimusrasite, josta olisi ollut hyvä kauppakirjan lisäksi sopia aikanaan kiinteistön lohkomisessa tai erillisessä rasitetoimituksessa, jolloin rasite näkyisi myös julkisista rekistereistä. Tällöin esimerkiksi naapurikiinteistön omistajanvaihdokset eivät tuottaisi ongelmia rasitteen sitovuudelle.

"Naapuri on ollut täysin tietoinen kaivorasitteesta, ja kaivorasite sitoo häntä omistajanvaihdoksesta riippumatta. Asiassa on tapahtunut olosuhdemuutos, kun kiinteistö on liittynyt kunnalliseen vedenjakeluun. Nyt on arvioitava olosuhdemuutoksen vaikutus sopimusrasitteen pysyvyyteen", Maanomistajien arviointikeskuksen päälakimies Heikki Heino sanoo.

Heinon mukaan naapuri ei voi yksipuolisesti irtisanoa rasitetta ja täyttää kaivoa maalla, mikäli asiasta ei ole toisin sovittu. Naapuri on siis toiminut virheellisesti ja on velvollinen korvaamaan rasitekaivon turmelemisesta aiheutuneen vahingon sekä korvaamaan kaivorakenteet, mikäli kaivo on rakennettu rasiteoikeuden haltijan kustannuksella.

Haja-asutusalueella kaivolla olisi edelleen ollut suuri merkitys esimerkiksi kasteluveden ottoon. Kun kysymyksessä on oikeus talousveden ottoon, talousvettä on kaikki normaalisti kotitaloudessa käytettävä vesi. On varsin tavanomaista, että kiinteistön liittyessä kunnalliseen vedenjakeluun, kiinteistön rasitekaivo jää palvelemaan kiinteistöä muun muassa kasteluvesikaivona.

Kaivolla voisi olla merkitystä myös poikkeusolojen vesihuollon turvaajana, mikäli kunnan vedenjakelussa tulee pidempiä katkoksia.

"Kaivon ennallistamista tuskin kannattaa enää vaatia, sillä kaivon täyttämisellä ja kaivorakenteiden muuttamisella vahinko on jo pääosin tapahtunut. Myös naapurisovun kannalta olisi todennäköisesti parempi sopia kaivorasitteen lakkaamisesta ja korvauksista kertakaikkisella sopimuksella", Heino sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi