Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 5.10.2008 lehdessä osastolla Asuminen
Ostimme asunnon elokuussa 2006 hyväkuntoisena ja remontoituna. Myyjän mukaan lattiamateriaali oli kirsikkaparkettia. Myimme asunnon tänä kesänä, ja uusi ostaja aloitti pintaremontin. Pian saimme kuulla, että lattia ei olekaan parkettia, koska hiomakone oli mennyt lattian läpi. Meitä edellinen omistaja kertoi, että lattia on Kährsin Linnea -parkettia, joka internetin tietojen mukaan on ns. kovapuuta, jota ei voi hioa, ainoastaan lakata. Meiltä asunnon ostanut perhe uhkaa nyt kaupan purulla, jos emme maksa uutta parkettia. Onko tässä perusteita kaupan purulle? Entä mikä on meille asunnon myyneen henkilön vastuu? Hän on myynyt lattian meille parkettina ja myöntänytkin sen. Käräjille tässä tuskin kannattaa kenenkään lähteä rahojaan tuhlaamaan.
Parketti ja laminaatti, lautalattia ja lautaparketti? Asunnon ostajat ja myyjätkin ovat välillä käsitteiden sekamelskan keskellä. Parkettejakin on monenlaisia, yhteistä niissä kuitenkin on, että parketin pinta on aitoa puuta, toisin kuin esimerkiksi laminaatissa, sanoo kiinteistöjuristi Matti Kasso.
"Valmistajan tietojen mukaan kyseisen parketin pinta on puuta, joten sitä voi siis mielestäni kutsua parketiksi. Parketteja taas on monenlaisia ja -kuntoisia. Toisia voi hioa monta kertaa, toisia vain kerran tai kaksi, joitain on jo hiottu elinkaarensa verran."
Näistä syistä parkettiremonttia suunnittelevan on aina selvitettävä, mitä parketille voi tai saa tehdä. Ei siis pidä rymistellä hiomakoneella ennen kuin tietää mitä siitä seuraa.
"Kysymyksestä päätellen mitään akuuttia tarvetta parketin hiomiselle ei ole ollut. Jos asiasta ei ole mitään muutakaan keskusteltu, ei myyjällä ole ollut velvollisuutta aktiivisesti selvittää ostajalle, millä tavalla parkettia pitää päivittää", Kasso sanoo.
Parketti voidaan luultavasti korjata. "Vaikka se pitäisi kokonaankin vaihtaa, ei siitäkään välttämättä aiheudu sellaisia kustannuksia joita edes pidettäisiin asuntokauppalain mukaisena virheenä, joka oletettavasti olisi vaikuttanut kauppaan", Kasso sanoo.
"Vielä todennäköisempää on, että asia ei riitä perusteeksi kaupan purkamiseksi. Vaikuttaa siis siltä, että ostaja kärsii itse vahinkonsa, ellei sitten ole käyttänyt ammattilaista, jonka olisi pitänyt varmistaa lattian laatu ennen koneen käynnistämistä."
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset