Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 26.10.2008 lehdessä osastolla Asuminen
Taloyhtiössämme ehdotettiin, että putkiremontin kustannuksia ei jaettaisi asunnon pinta-alan mukaan, vaan kaikki asunnot maksaisivat saman summan, koska kylpyhuoneet ovat samankokoiset. Neljännes asunnoista on yksiöitä ja loput suuria asuntoja. Ehdotus johtaisi siihen, että yksiöt maksaisivat isompien asuntojen putkiremonttia. Yhtiöjärjestyksen mukaan kustannukset jaettaisiin asuinneliöiden mukaan. Riittääkö 2/3 enemmistö yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tässä asiassa?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiö kattaa rakennusten hoidosta ja ylläpidosta aiheutuneet kustannukset yhtiövastikkeella. Pääsäännöstä voi poiketa, jos kyseessä on huoneistoon kohdistuva uudistus tai korjaus, josta jokainen huoneisto saa yhtä suuren hyödyn, sanoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Joel Sariola. Lisäksi ehtona on, että jokaiseen huoneistoon kohdistuvat kustannukset ovat yhtä suuret.
"Jos nämä edellytykset täyttyvät, yhtiökokous voi 2/3 määräenemmistöllä päättää, että kustannukset jaetaan huoneistojen kesken tasan. Tällainen jako on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun jokaisen huoneiston ovi vaihdetaan", Sariola sanoo.
Putkiremontin kohdalla tasajako ei ole Sariolan mukaan mahdollinen, koska laki edellyttää korjauksen kohdistuvan huoneistoon, mutta taloyhtiössä on putkia myös huoneistojen ulkopuolella.
Eri kylpyhuoneissa on todennäköisesti myös erilaisia rakenneratkaisuja, joten jokaiseen huoneistoon kohdistuvat kustannukset eivät välttämättä ole yhtä suuret. Isoissa huoneistoissa saattaa lisäksi olla enemmän hanoja kuin pienissä, mikä myös vaikuttaa kustannusten hintaan.
"Isommat huoneistot eivät voi siis äänestää 2/3 enemmistöllä putkiremontin kustannuksia jaettavaksi tasan, vaan kustannukset on jaettava vastikeperusteisesti."
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset