Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

Taloyhtiö ei saa kuhnia, kun kosteutta löytyy

Ostin juuri remontoidun asunnon ja vuokrasin sen. Pian vuokralaiseni kertoi, että seinillä on hometta. Olen ilmoittanut asiasta isännöitsijälle moneen kertaan, ilman tulosta. Teetin itse asunnossa kosteusmittauksen. Rakenteista löytyi kosteutta, ja seinillä oleva home on ihmiselle haitallista tyyppiä. Isännöitsijän mukaan taloyhtiössä on kosteusongelmia muillakin. Talo on liki sata vuotta vanha, joten en usko että ongelma olisi syntynyt juuri tänä talvena.

Miten olisi paras toimia? Mitkä ovat oikeuteni ja velvollisuuteni?

Kiinteistöliiton neuvontainsinööri Jaakko Laksola sanoo, että taloyhtiön on reagoitava asiaan. Lisäkysymyksiä on kuitenkin useita:

"Minkälaiset ovat seinä- ja lattiarakenteet, ja miten laajalti kosteus on niihin levinnyt? Toimiiko ilmanvaihto riittävästi? Onko kosteusvaurion syy talon alkuperäisessä rakenteessa vai edellisen asukkaan väärin tehdyssä remontissa?

Ensin on selvitettävä kosteuden syy teettämällä asiantuntijalla vahinkokartoitus. Ellei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä, korjaus on yhtiön vastuulla, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Mia Pujals.

Useimmiten vika on vesieristeiden puutteessa, lattiakaivossa tai vesi- ja viemärijohdoissa. Niiden kaikkien korjaus on Pujalsin mukaan lähtökohtaisesti yhtiön vastuulla.

Yhtiön kuuluu myös maksaa kosteusmittaus, rakenteiden kuivaus ja asianmukaiset vesieristeet, ja pinnoittaa kylpyhuone käyttökelpoiseksi sen tason mukaan, johon yhtiö on märkätilan alun perin kunnostanut.

"Jos asukas halua parantaa siitä tasoa, hänen on maksettava lisäkustannukset."

Nopeus on Laksolan mukaan tärkeää. "Mitä aiemmin asiaa aletaan selvittää, sen todennäköisemmin korjausvastuu selviää ja vältytään lakimiehiltä tai jopa oikeussaleilta."

Jos kosteus leviää muihin asuntoihin, kustannukset moninkertaistuvat. "Suurin tiedossamme oleva korjauslasku vastaavassa tapauksessa oli 140000 euroa."

Jos asukas epäilee kosteuden aiheuttavan terveyshaittaa, hän voi hakea apua terveysviranomaisilta. Kunnan terveystarkastaja voi antaa taloyhtiölle korjauskehotuksen, jopa sakon uhalla. Osakkeenomistajalle tämä ei maksa mitään. Tosin jonot terveystarkastajalle ovat pitkät.

Jos vesivahinkoja on useammassa asunnossa, taloyhtiön on syytä teettää kuntotutkimus tai -arvio, ja kertoa tuloksista asukkaille kirjallisesti, Laksola sanoo. Hyvä on pitää myös asukastilaisuus, jossa kerrotaan mitä on odotettavissa ja mitkä ovat riskit.

Asukkaiden on otettava kantaa siihen, miten he haluavat omaisuuttaan hoidettavan, vaikkapa asukaskyselyn kautta.

Kun asiat on puhuttu halki, taloyhtiön hallituksen on tehtävä asiantuntijan kanssa pitkän tähtäimen korjausohjelma (PTS) seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Kun yhtiökokous on sen hyväksynyt, yhtiö voi toteuttaa sitä suunnitelmallisesti.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi