Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

Väärästä liesituulettimesta voi vaatia hinnanalennusta

Kerrostaloasuntomme entinen omistaja asensi remontin yhteydessä keittiöön perinteisen liesituulettimen. Isännöitsijän mukaan liesituuletin on luvaton, koska painovoimaiseen ilmanvaihtohormiin ei saa kytkeä puhaltavaa liesituuletinta. Entinen omistaja asensi "tuulettimen" omin lupinensa eikä maininnut kaupan yhteydessä sen luvattomuudesta. Voinko hakea kauppahinnan alennusta uudesta liesituulettimesta ja sen vaihtamisesta syntyneisiin kuluihin? Miten asiassa kannattaa toimia? Kaupasta on aikaa vajaat puolitoista vuotta.

"Kun keittiössä on väärää tekniikkaa ja se on vaihdettava oikeaan, on kyseessä asunnon virhe," kiinteistöjuristi Matti Kasso sanoo. Hänen mielestään vaikuttaa myös siltä, että myyjäkin on tiennyt asian, tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää tai vähintään selvittää.

Laitteen myyjänkin pitää kertoa mihin laite sopii, samoin asentajan, ellei sitten asennusta ole tehty omilla välineillä.

Siten asunnon myyjä on ainakin jättänyt antamatta ostajalle oikeaa tietoa, Kasso sanoo. Myyjä on vastuussa tällaisesta väärästä tiedosta tai oikean tiedon antamatta jättämisestä. Asuntokauppalain mukaan virheen on kuitenkin oltava niin merkittävä esimerkiksi rahallisesti, että sillä olisi ollut vaikutusta kauppaan.

Kasso arvioi, että ennen kauppaa saatu tieto väärästä liesituulettimesta olisi luultavasti vaikuttanut kauppahintaan. Tällä perusteella ostaja voi hänen mielestään vaatia myyjältä kustannuksia vastaavaa kauppahinnan alennusta. Perusteeksi kävisi sekin, että laite on ylipäänsä paikkaan ja käyttöön kelpaamaton ja sen vaihtaminen on välttämätöntä.

"Kannattaa pikaisesti olla yhteydessä myyjään ja esittää vaatimus kauppahinnan alentamisesta, mieluummin hintalapun kera, kun oikean laitteen hinta ja asennuskulut ovat tiedossa", Kasso neuvoo.

Jos myyjä olisi esimerkiksi tahallaan tai törkeän huolimattomasti antanut väärää tietoa, laissa sanottu kahden vuoden määräaika ei rajoita ostajan oikeuksia. Sellainenkin voi tässä Kasson mukaan olla mahdollista.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi