Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

Varaston muutos asuintilaksi vaatii taloyhtiön toimia

Asunto-osakeyhtiössämme on sekä kerrostaloja että rivitaloja. Monissa rivitaloissa asunnon pohjakerroksen varasto on otettu asuinhuoneeksi tai sinne on rakennettu saunatiloja. Miten tällaiseen asunnon laajennukseen (ja uusiin lämpöpattereihin) olisi suhtauduttava vastikkeissa? Entä miten jaetaan putkiremontin kustannukset, kun varastoon on rakennettu sauna? Alkuperäiset vastikkeet eivät silloin ole enää asianmukaiset. Huvittavaa on, että rivitalojen asukkailla on muutosten jälkeen pulaa varastotiloista, ja he ovat ratkaisseet ongelmaa viemällä tavaroitaan kerrostalojen varastotiloihin tai vuokraamalla autotallin varastokseen. Autoa varten on sitten maksullinen autopaikka, tai auto on autotallin oven edessä.

Osakkaalla on melko laaja oikeus muutostöihin niissä tiloissa, joihin hänen omistamansa osakkeet tuottavat hallintaoikeuden, sanoo Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Tiina Hallberg. Tietyistä muutostöistä täytyy kuitenkin ilmoittaa yhtiölle ennen niiden aloittamista. Jos tilojen käyttötarkoitus muuttuu, täytyy asia aina hoitaa yhtiön kautta.

"Esimerkiksi osakashallinnassa olevien varastotilojen muuttaminen asuinkäyttöön vaatii normaalisti vähintään rakennusluvan, ja yleensä myös yhtiöjärjestyksen muutoksen. Viranomaisluvat haetaan yhtiön kautta ja yhtiön nimissä", Hallberg neuvoo.

Yhtiöjärjestyksen muutos tehdään yhtiökokouksessa. Muutosehdotus vaatii Hallbergin mukaan valmistelua, sillä juridisesti asian voi ratkaista eri tavoin oikein. Esimerkiksi sen vaikutukset tilojen kunnossapitoon ja yhtiövastikkeeseen tulisi ratkaista osakkeenomistajien yhdenvertaisuus huomioiden.

Normaalisti osakkeenomistaja maksaa kustannukset, kuten lupa-, yhtiöjärjestyksen muutos- ja valvontamaksut.

Useimmiten osakas vastaa myös lisäkustannuksista, joita aiheutuu hänen teettämiensä rakenteellisten tai sisustuksellisten lisäysten vuoksi yhtiön teettämän putkiremontin yhteydessä. Ylimääräisiä kustannuksia tulee yleensä, kun tiloja puretaan ja saatetaan alkuperäiseen asuun.

Sillä ei ole Hallbergin mukaan merkitystä, ovatko muutokset nykyisen vai jonkun aikaisemman osakkaan teettämiä. Oikeuskäytännössä (mm. KKO 2003:80) on katsottu, että tällainen menettely kohtelee osakkeenomistajia yhdenvertaisesti.

Jos yhtiössä on tällä hetkellä epäselvä tilanne tilojen kunnossapidon ja kustannusten suhteen, on asia järkevää laittaa kuntoon, Hallberg suosittelee. "Juridisesti selkeä tilanne on sekä tällaisen huoneiston osakkeenomistajan että muidenkin osakkeenomistajien edun mukaista."

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi