Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 19.7.2009 lehdessä osastolla Asuminen
Asumme keskisuomalaisessa kunnassa kaava-alueen ulkopuolella. Kunta on tuomassa vesijohto- ja viemäriverkkoa lähiaikoina alueellemme, jolloin mekin saamme mahdollisuuden liittyä kunnallistekniikan piiriin.
Liittymismaksut ihmetyttävät: onko mahdollista ja sallittua hinnoitella liittymismaksu asunnon pinta-alan mukaan? Vesijohto- ja viemäriputki sekä niihin liittyvät asennustyöt ovat täysin identtisiä eivätkä riipu asunnon pinta-alasta, mutta tästä huolimatta liittymismaksu saattaa olla jopa kaksinkertainen naapuriin nähden.
Vesihuoltolaki sallii sen, että vesihuoltolaitokset perivät erillistä liittymismaksua, sanoo Maanomistajien arviointikeskuksen päälakimies Heikki Heino. Liittymismaksu on kertaluontoinen maksu, joka veloitetaan, kun kiinteistö liittyy vesijohtoverkostoon.
Liittyjä varaa liittymismaksulla tarvitsemansa kapasiteetin, ja maksuilla katetaan osa vesihuoltolaitoksen investointikustannuksista.
Sen sijaan maksulla ei kustanneta kiinteistön tonttijohtojen rakentamista eikä varsinaista liittämistyötä.
"Kaikkien maksujen on oltava kohtuullisia ja tasapuolisia. Liittymismaksu voi olla erisuuruinen eri alueilla, jos siihen on asianmukaiset perusteet. On täysin mahdollista, että asunnon pinta-ala vaikuttaa liittymämaksun suuruuteen, kunhan kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden vaatimukset täyttyvät. Kysyjän kannattaa pyytää kunnalta tarkempi perustelu liittymämaksujen perimisen perusteista", Heino suosittaa.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset