Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

"Vuokratuotto" on yläraja kuolinpesän remonttikuluille

Äitimme kuoleman jälkeen on jakamaton kuolinpesä, ja isällämme on hallintaoikeus heidän yhteiseen asuntoonsa. Nyt taloyhtiöön on tulossa kattoremontti. Kuuluvatko asunnon osalle tulevat remonttikustannukset isällemme, vai voiko hän vaatia myös meitä muita kuolinpesän osakkaita (3 sisarusta) osallistumaan kustannuksiin?

Eloonjääneellä puolisolla voi olla joko testamenttiin tai suoraan lakiin perustuva oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, sanoo Helsingin yliopiston perheoikeuden professori Urpo Kangas.

Käyttöoikeuden haltijan oikeudet ja velvollisuudet määrittyvät testamentin sisällön ja perintökaaren 12 luvun säännösten mukaan. Jos testamentista ei muuta johdu, omaisuuden käyttöoikeuden haltijan on vastattava sen aiheuttamista kustannuksista tämän omaisuuden tuotolla.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että eloonjääneen puolison on vastattava kaikista niistä kustannuksista, jotka olisi mahdollista kattaa siten, että käyttöoikeuden kohteena oleva asunto vuokrattaisiin vapailla markkinoilla. Vuokratuotosta pitää maksaa ensin huoneiston hoitovastike ja muut asumiskulut, kuten sähkö- ja vesimaksut.

Näin oletettu vuokratuotto on myös se yläraja, johon saakka asunnon käyttöoikeuden haltija vastaa asunto-osakeyhtiön peruskorjauksen, esimerkiksi katto-, putki- tai maalausremontin, kustannuksista. Ylimenevästä osasta vastaavat omistajat, eli tässä tapauksessa muut kuolinpesän osakkaat.

"Lesken kannalta tämä merkitsee, että käyttöoikeuden reaalinen arvo voi olla jopa nolla euroa, jos asunto on sellainen että kukaan ei haluaisi sitä vuokrata. Tälle ei voi mitään. Yhden lesken käyttöoikeuden kohteena voi olla kultahammasrannikon kivitalokiinteistö, ja toisen hometalo hevon kuusessa. Selvää on, että lesket eivät ole tällöin samassa asemassa", Kangas kuvailee.

Mutta eivät ole rintaperillisetkään. "Perintöoikeuden tehtävänä ei ole tasata kansakunnan varallisuutta kaikkien leskien ja perillisten välillä. Siihen se on aivan liian tehoton keino", Kangas muotoilee.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi