Askarruttaako asuminen?

Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.

Yhteisomistus on siemen isolle tonttiriidalle

Hallinnanjakosopimus on oiva keino määrittää omistuksen rajat

Isolle tontille, jolla on vanha omakotitalo, on rakennettu kaksi uutta omakotitaloa. Grynderillä, joka uudet talot rakensi, ei ollut aikaa odottaa tontin lohkomista.

Pihamaa on yhteisomistuksessa. Kukaan ei tiedä, missä raja kulkee, koska sitä ei ole. Vanhan omakotitalon iäkäs omistaja on jakanut tontista saamansa rahat ennakkoperintönä lapsilleen ja on siis melkein varaton. Toisen uusista omakotitaloista omistaa eroamassa oleva pariskunta, joka ei halua enää sijoittaa rahaa tonttiin.

Miten tonttiin kohdistuvat rasitteet jaetaan, jos esimerkiksi kunta vaatii, että vanhan talon vesijohdot on korjattava eikä omistajalla ole siihen varaa? Entä jos tonttia rasittaa vaikkapa venepaikka tai yksityistie? Voiko koko lasku tällaisesta kaatua yhden omistajan päälle? Entä voivatko muut omistajat joutua vastaamaan yhden omistajan veloista esimerkiksi konkurssitilanteessa? Miten olisi viisainta toimia?

Kattava ja yksityiskohtainen hallinnanjakosopimus on oiva keino ehkäistä ennakkoon asumiseen liittyviä riitoja yhteisomistustilanteissa, sanoo Maanomistajien arviointikeskuksen päälakimies Heikki Heino.

Se tarkoittaa, että omistajat sopivat keskenään yksityiskohtaisesti kartan kanssa kunkin osaomistajan käyttöön kuuluvasta maa-alueesta. Sopimuksesta ilmenevät myös kaikki yhteisomistajien keskeisimmät oikeudet ja velvollisuudet, sekä miten menetellään, jos yhteisomistus purkautuu.

Yksityiskohtaisesti sovitaan myös siitä, miten järjestetään rakentaminen ja asuminen, ja miten jaetaan kunnossapitovastuut.

Hallinnanjakosopimus on kirjattava käräjäoikeuteen, jolloin se sitoo myös sivullisia henkilöitä, Heino sanoo.

Jos siis yksi omistajista myy talonsa, hallinnanjakosopimus sitoo myös uutta omistajaa.

Kirjaaminen suojaa myös velkojilta, sillä sen jälkeen kukaan omistajista ei voi enää kiinnittää velkojaan vastaan koko kiinteistöä.

Hallinnanjakosopimuksessa voidaan sopia myös kiinteistörasitteista, eli siitä saako joku niin kutsutun rasiteoikeuden esimerkiksi kulkea yhteisen tontin läpi, pysäköidä sille autonsa tai säilyttää sillä venettään.

Tällainen rasiteoikeus voidaan antaa vain kaikkien yhteisellä suostumuksella.

"Kysyjän olisi erittäin aiheellista pikaisesti kartoittaa asiantuntijan kanssa kiinteistön tilanne mm. omistusoikeusolosuhteiden, aikaisempien sopimusten, lohkomismahdollisuuksien, rasitteiden perustamisen ja mahdollisten velkavastuiden kannalta ja laatia tarvittavat asiakirjat", Heino suosittaa.

Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi