Lakimiehet vastaavat asumista koskeviin lukijakysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella hs.asunto@sanoma.fi tai PL65, 00089 Sanoma.
Julkaistu: 11.12.2005 lehdessä osastolla Asuminen
Kolmen taloyhtiön yhteispihassa sovittiin suullisesti, että kukin talo hoitaa lähintä aluettaan. Eikö suullinen sopimus pidä? Yksi taloyhtiö istutti paahdealueelle kymmenkunta tuijaa. Kevään paahdetta vastaan he ostavat suojaamispalvelun ja sakottavat muitakin tyhmyydestään.
Eikö tilanne ole laiton ja laskut kohdennettava vain tälle yhdelle yhtiölle? Vastaavia sopimusrikkomuksia on muitakin.
Kiinteistöliiton lakimies Merja Harju katsoo, että ensiksi on selvitettävä, mihin taloyhtiöiden oikeus käyttää yhteistä piha-aluetta perustuu. Jos järjestely perustuu esimerkiksi rasitteeseen tai muuhun sopimukseen, on selvitettävä, onko näissä määräyksiä piha-alueen kunnossapidosta. "Jos kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten jakautumista ei ole määritelty, voivat taloyhtiöiden edustajat toki sopia tästä suullisesti. Suullinen sopimus pihan hoitamisvastuiden jakamisesta on taloyhtiöiden kesken sitova, jos taloyhtiöiden edustajat ovat sopimuksen hyväksyneet. Jos yksi taloyhtiö on istuttanut tuijia epäedulliseen paikkaan ilman muiden lupaa, eivät muut ole velvollisia osallistumaan kustannuksiin", Harju sanoo.
Yhteiset periaatteet olisi hyvä kirjata ylös tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi. Lisäksi yhtiöiden tulisi kirjallisesti määritellä ne alueet, joiden osalta kukin taloyhtiö vastaa piha-alueen hoidosta.
Helsingin Sanomat | hs.asunto@sanoma.fi
Kaikki kysymykset ja vastaukset