Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Onko kaikki nettiin kirjoitettu totta? – Testaa tunnistatko luotettavan tiedon

Sanomalehdet pyrkivät uutisoinnissaan totuuteen ja ne korjaavat virheelliset tiedot. Verkon valesivut eivät noudata näitä periaatteita.

Lehdistönvapaus
 
Janne Puumalainen
ANNUKKA MÄKIJÄRVI
Kuva: ANNUKKA MÄKIJÄRVI

Tällä viikolla Suomen kouluissa vietetään Sanomalehtiviikkoa teemalla ”Onko tämä totta?”. Medialukutaitoa opettavan tapahtuman tarkoitus on tänä vuonna keskittyä median luotettavuuteen ja opettaa lähdekritiikkiä.

Sanomalehtien liitto on julkaissut yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnatun oppaan, jossa käsitellään lähdekritiikkiä ja median luotettavuutta.

”Kyseenalaistaminen on tärkeä nettikansalaisen taito. On hyvä osata lukea kriittisesti, eikä niellä mitä tahansa huuhaata totuutena”, kirjoittaa oppaan toimittanut mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen.

Teema on tullut ajankohtaiseksi erilaisten propaganda-, viha- ja valeuutissivustojen yleistyttyä sosiaalisen median uutisvirrassa viime vuosina.

Olennainen ero tiedotusvälineiden ja uusien ”vaihtoehtomedioiksi” itseään kutsuvien uutissivustojen välillä on sitoutuminen journalistin ohjeisiin.

Perinteinen media on sitoutunut ohjeisiin, jotka velvoittavat pyrkimään totuudenmukaisuuteen, faktatiedon erottelemiseen mielipiteistä ja mainoksista sekä yksityisyyden suojan kunnioittamiseen. Ohjeiden noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto.

Sanomalehtien liiton oppaassa vale- ja propagandasivustoiksi luokitellut julkaisut eivät ole allekirjoittaneet Julkisen sanan neuvoston perussopimusta, eivätkä siten ole velvollisia noudattamaan journalismin perusperiaatteita.

”Ne käyttävät hyväkseen journalismin uskottavuutta, mutta eivät noudata journalistisia periaatteita”, tiivisti Julkisen sanan neuvoston uusi puheenjohtaja Elina Grundström HS:n haastattelussa viime marraskuussa.

Oppaassa oppilaille esitellään valeuutisen tunnistamiseksi tapoja, jotka on julkaistu viime lokakuussa Lännen Mediassa.

On tärkeä tietää, kuka on uutisen takana ja kuka sen on julkaissut. Julkaisijan tai jutun kirjoittaneen toimittajan puuttuminen voi olla merkki tekaistusta uutisesta.

Epäilyttävän uutisen tietojen vahvistamiseksi kannattaa seurata myös muita medioita. Jos uutinen on merkittävä ja pitää paikkansa, muutkin mediat kyllä tarttuvat siihen ennen pitkää.

Jos uutisessa ei mainita lähdettä, on se todennäköisesti toimittajan oma mielipide. Jos lähde mainitaan, kannattaa miettiä onko lähteen asiantuntemus kyseenalainen, tai voiko lausunnon taustalla olla henkilökohtainen motiivi.

Uutisen voivat paljastaa valheelliseksi myös sivustolla julkaistut muut valeuutiset. Aidolta vaikuttavan uutisenkin totuudenmukaisuutta kannattaa kyseenalaistaa, jos sivuston muut uutiset eivät pidä paikkaansa.

Alla olevalla testillä voit itse kokeilla, miten hyvin osaat erottaa luotettavat lähteet epäluotettavista.

Muutos 3.2.: Täsmennetty kysymystä 2 koskemaan ulkomaisia yrityksiä.

HS.fi/lehdistonvapaus on koko vuoden 2016 kestävä hanke, jossa HS seuraa lehdistönvapaus- ja sananvapausaiheita ympäri maailman. Tämän artikkelin tekstisisältö on julkaistu Creative commons -lisenssillä, ja tekstisisällön uudelleenjulkaiseminen on luvallista.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat