Valikko
Lehdistönvapaus

”Päivälehti ainiaaksi lakkautettu” – Suomessakin on taisteltu lehdistösensuuria vastaan

Kuinka Suomesta tuli sanan- ja lehdistönvapauden mallimaa? Onko se sitä jatkossakin? Vielä runsaat sata vuotta sitten Suomessa kärsittiin ongelmista, joihin nykyään voisi odottaa törmäävänsä lähinnä diktatuureissa.

Suomi on lehdistönvapauden kärkimaa kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksessa jo kuudetta vuotta peräkkäin.

Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön listauksessa Suomi on kärkisijalla ilmaisunvapaudessa ja neljän parhaan joukossa lehdistönvapaudessa.

Molempien järjestöjen mukaan sanan- ja lehdistönvapaus ovat maailmanlaajuisesti heikentyneet viime vuosina. Freedom Housen mukaan alle kolmasosa maailman maista nauttii vapaasta lehdistöstä.

Vapauksia ovat kaventaneet paitsi sodat ja konfliktit, myös autoritaariset hallinnot. Euroopassa ja sen rajoilla esimerkiksi Venäjä, Valko-Venäjä ja Turkki sijoittuvat lehdistönvapauslistauksen pohjasakkaan. Lehdistönvapauden kaventuminen on usein ensimmäinen merkki siitä, että muitakin ihmisoikeuksia voidaan polkea.

Turkissa suljettiin heinäkuun lopussa vallankaappausyrityksen jälkimainingeissa 45 sanomalehteä, 16 televisiokanavaa ja kolme uutistoimistoa. Lähes sata toimittajaa istuu Turkissa vangittuna.

Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan maailmalla on tänä vuonna tapettu 25 journalistia. Viime vuonna tapettiin yhteensä 73 journalistia.

Kansainväliset tilastot vaikuttavat uskomattomilta Suomessa, joka on totutellut paikkaansa lehdistönvapauden mallimaana. Matka tähän on kuitenkin ollut hankala, eikä keskustelu suomalaisesta sananvapaudesta ole ohi. Päinvastoin, lehdistön- ja sananvapauden tilasta ja rajoituksista joudutaan taistelemaan jatkossakin.

Viisiosaisen, sananvapautta käsittelevän juttusarjan ensimmäisessä osassa käydään läpi suomalaisen sananvapauden vaiheita ja ongelmia yli sadan vuoden ajalta.

Suomalainen lehdistö kärsi vielä runsaat sata vuotta sitten ongelmista, joihin nykyään voisi odottaa törmäävänsä lähinnä diktatuureissa.

Suomen suuriruhtinaskunnan kenraalikuvernööriksi nimitettiin vuonna 1898 Nikolai Bobrikov, joka ryhtyi toteuttamaan niin sanottua helmikuun manifestia. Venäjän keisari Nikolai II:n 15. helmikuuta 1899 antama säädös antoi Venäjän lainsäädännölle Suomessa etusijan, jättäen Suomen valtiopäiville vain neuvoa-antavan roolin.

Bobrikov kävi lehdistön kimppuun käyttäen hyväkseen aiemmin säädettyjä sensuuriasetuksia, jotka antoivat kenraalikuvernöörille lehtien lakkauttamisoikeuden ja korkeimman vallan julkaisupäätöksissä. Vuonna 1899 sanomalehdille annettiin 47 varoitusta ja määrättiin 400 painoestettä.

Vuosina 1898–1905 lakkautettiin 26 sanomalehteä pysyvästi ja 46 määräaikaisesti. Monia toimittajia erotettiin tehtävistään. Vuonna 1900 Bobrikovin vaatimuksesta erotettiin liian vapaan linjan omaksuneen Päivälehden päätoimittaja Eero Erkko. Erkko karkotettiin maasta kolmen vuoden kuluttua.

Sensuuriviranomaisilla riitti töitä, koska lehtien määrä kasvoi 1800-luvun lopulla moninkertaiseksi. Vuonna 1880 ilmestyi 20 suomenkielistä ja 14 ruotsinkielistä lehteä, vuonna 1905 luvut olivat jo 61 ja 25. Suomalaisten lukutaito oli parantunut, ja yhä useampaa kiinnosti maan perustuslaillisesta asemasta käytävä kiista.

Päiviö Tommila ja Raimo Salokangas kertovat kirjassaan Sanomia kaikille – Suomen lehdistön historia (1998), kuinka suomalainen mielipide, ja sen seurauksena myös lehdistö, oli jakautunut keisarikunnalle lojaaleihin ja vastarinnan kannattajiin. Vapautta vaativat lehdet saattoivat usein ylpeillä viranomaisten antamilla huomautuksilla ja sensuroitujen kirjoitusten määrällä, mutta myös myöntyväistä suuntausta kannattavat lehdet, kuten Uusi Suometar, saivat varoituksia.

Bobrikov ja hänen apunaan toiminut vastaperustettu sensuurikomitea tavoittelivat täydellistä mielipidekontrollia. Vuosisadan vaihteessa Venäjästä, Suomen valtiollisesta asemasta tai ulkopolitiikasta ei saanut kirjoittaa.

Vuonna 1899 ruotsalainen toimittaja Valfrid Spångberg haastatteli Bobrikovia Suomea käsittelevää kirjaansa varten, ja kenraalikuvernööri esitti rehellisen näkemyksensä lehdistöstä:

”Olen sanomalehdistön ystävä, mutta Suomen sanomalehdet ovat tottuneet käyttämään puhetapaa, jota en voi hyväksyä, ja esittävät ajatuksia, jotka varmistuneen vakaumukseni mukaan eivät tee muuta kuin synnyttävät levottomuutta ja tuottavat vahinkoa. Sanomalehdistön asia ei ole lausua moitteita korkeimman vallan toimista,” Bobrikov sanoi.

Toimittajat korvasivat lehtiartikkeleiden sensuroituja osia viivoilla tai muulla tekstillä. Joskus kielletyt aiheet käsiteltiin vertauskuvien tai kiertoilmausten avulla.

Tutkija Pirkko Leino-Kaukiainen kirjoittaa Kaarle Nordenstrengin toimittamassa Sananvapaus Suomessa (2015) -kirjassa, että monet suomalaistoimittajat tyytyivät lopulta painoesteiden ja rangaistusten pelossa kirjoittamaan sallituista aiheista. Mielipidekirjoitusten sijaan suosittiin lyhyitä uutisjuttuja, selostuksia ja harmittomia kirjoituksia. Poliittiset mielipiteet menivät maan alle.

Aktivisti Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Bobrikovin 16. kesäkuuta 1904 Senaatintalon, nykyisen Valtioneuvoston linnan, portaikossa.

Vapaamielinen Päivälehti julkaisi pian murhan jälkeen vertauskuvallisen pääkirjoituksen nimeltä Juhannuksena.

”Juuri kun pimeys on päässyt yksinvaltiaaksi, alkaa sen valta kumminkin heikkenemistään heiketä – valo näyttääkin nyt pääsevän voitolle,” kirjoituksessa riemuittiin.

Viranomaiset määräsivät kirjoituksen johdosta Päivälehden lakkautettavaksi. Viimeinen numero ilmestyi 3. heinäkuuta 1904. Numeron uutisosiossa ilmoitettiin lakkauttamisesta (”Päivälehti ainiaaksi lakkautettu”) ja kiitettiin lukijoita lyhyellä ilmoituksella. Toimituskunta perusti lähes välittömästi uuden lehden, Helsingin Sanomat, joka alkoi ilmestyä jo saman vuoden lokakuussa.

Vuonna 1905 Venäjä hävisi sodan Japania vastaan, ja koko keisarikuntaa pyyhki valtava, vallankumouksellinen lakkoaalto. Suomessa lakko johti ennakkosensuurin poistamiseen ja vuonna 1906 säädettyyn perustuslakiin, joka turvasi sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden.

Ensimmäisen maailmansodan poikkeusoloissa Venäjän sensuuri kiristyi vielä viimeisen kerran. Tsaari Nikolai II vieraili Suomessa vuonna 1915, jolloin elokuvaaja Oscar Lindelöf päätti vastoin sensuurimääräyksiä kuvata tapahtuman. Lindelöf joutui pysyttelemään viranomaisilta piilossa, koska filminauha haluttiin viedä sensuroitavaksi Pietariin. Filmi on tallessa Yleisradion arkistossa.

Sensuuri päättyi Venäjän vuoden 1917 vallankumoukseen. Sananvapaus laajeni Suomessa ennennäkemättömiin mittoihin.

Tänä vuonna on kulunut 250 vuotta painovapauslaista ja 110 vuotta Suomen omassa perustuslaissa vahvistetusta sananvapaudesta.

Lehdistönvapaus.fi on Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden tuottama sivusto, jossa seurataan sananvapausaiheita ympäri maailmaa vuoden 2016 ajan. Hankkeen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö, ja verkkoalustan sille tarjoaa Helsingin Sanomat. Tämän artikkelin tekstisisältö on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, ja tekstisisällön uudelleenjulkaisu on luvallista.

Sananvapauslainsäädäntö Suomessa

 Suomalainen valistusajattelija Anders Chydenius (1729–1803) ajoi Ruotsi-Suomessa läpi maailman edistyksellisimmän painovapauslain vuonna 1766. Laki kumosi ennakkosensuurin ja mahdollisti hallinnon ja lainsäädännön julkisen arvostelun.

 Suomen suuriruhtinaskunnassa (1809–1917) säädettiin sensuuriasetus (1829) ja myöhemmin J. V. Snellmanin (1806–1881) ajatusten pohjalta painovapausasetus (1865), joka teki painovapaudesta kansalaisoikeuden. Asetus jäi lyhytikäiseksi, ja seuraavaan asetukseen vuonna 1867 sisältyi sensuuripykälä. 1891 lehtien julkaisu- ja lakkauttamispäätökset siirrettiin kenraalikuvernöörille.

 Vuonna 1906 säädettiin sananvapauden turvaava perustuslaki. Sanan- ja painovapaus sisältyivät vuoden 1919 hallitusmuotoon Suomen itsenäistyttyä. Ennakkosensuuri oli voimassa sotavuosina, mutta muuten sananvapauden rajoituksia on itsenäisyyden aikana asteittain poistettu.

 Ote vuoden 2000 perustuslain 12 §:stä: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sananvapaus
  • Suomi
  • Suomen historia
  • Lehdistö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    2. 2

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    3. 3

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    4. 4

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    5. 5

      Tutkija: Republikaanien epäonnistuminen Obamacaren romuttamisessa vaikeuttaa muitakin uudistuksia – ”Tyssääminen on merkki syvistä vaikeuksista”

    6. 6

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    7. 7

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    8. 8

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    9. 9

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    10. 10

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    3. 3

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    4. 4

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    5. 5

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    8. 8

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    9. 9

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    10. 10

      Amerikkalaiset kuolevat nuorempina kuin ennen – muissa maissa olisi jo hätätila

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää