Valikko
Lehdistönvapaus

Mielialojen hoitoa ja uutispimitystä – sotaa käyvässä Suomessa kaikkea ei kerrottu kotirintamalle

Sotien aikaan yleisen mielipiteen ohjailu ja taistelumoraalin ylläpito olivat Suomessa sananvapautta tärkeämpiä. Kuinka nykyään meneteltäisiin?

Vuonna 1944 Suomi kävi tappiolliseksi kääntynyttä sotaa Neuvostoliittoa vastaan.

Rintamakirjeenvaihtajana toiminut, myöhemmin Hymy-lehden toimittajana mainetta kerännyt Veikko Ennala kirjoitti tuona kesänä rintamalta kyynisen reportaasin, jossa hän kertoi vaihtaneensa ”täyteenahdetun korsun viihtyisään, turvallisen matkan päässä etulinjasta olevaan rauhalliseen huoneeseen.”

”...jossa mietiskelen oivallisia lauseita motivoidun sodan ylistykseksi ja kuvatakseni herpaantumatonta sisua ja peräänantamatonta tahtoa, ja jossa valmistan standardiurakoitsijan tavoin sankareita kuormarengeistä ja konekiväärin ampujista,” Ennala kirjoitti.

Ennalan itsekriittinen kirjoitus joutui tietenkin sensuurin hampaisiin. Tiedotuskomppanian päällikkö ja päämajan tiedotusosasto päättivät yksimielisesti sen olevan sopimaton lehteen painettavaksi ja kotirintamalla luettavaksi. Rintamakirjeenvaihtajien tehtävänä ei ollut kertoa raakoja totuuksia, vaan pitää taistelumoraalia yllä.

Helena Pilke on tutkinut rintamakirjeenvaihtajiin kohdistettua sensuuria kirjassaan Julkaiseminen kielletty (2011).

Pilkkeen mukaan TK- eli tiedotuskomppanioiden miesten jatkosodasta kirjoittamat artikkelit tarkastettiin ainakin kahdesti, ennen kuin niitä annettiin lehtien julkaistavaksi. Ensin kirjoitukset tarkasti oman tiedotuskomppanian päällikkö, sitten päämajan tiedotusosasto.

TK-miesten kirjoituksia päätyi sensuuriviranomaisten mappeihin yli tuhat kappaletta, eli noin joka seitsemäs kaikista kirjoitetuista.

”Sensuroitujen kirjoitusten määrä ja aiheet antavat hyvän kuvan sensuurin tiukkuudesta,” Pilke sanoo. ”Eniten sensuroitiin taistelukuvauksia ja Itä-Karjalaa koskevia juttuja.”

Taistelukuvauksia sensuroitiin Pilkkeen laskelmien mukaan 275 kappaletta, Itä-Karjalan ja sen ihmisten kuvauksia 120. Sensuroitavien listalla on myös juttuja esimerkiksi vihollisen julmuuksista, kaukopartiotoiminnasta ja sotavangeista.

Talvisodassa julkisen mielipiteen hallinta oli vielä melko sekavasti järjestetty hanke. Tiedotustoimintaa järjestivät ainakin Puolustusministeriön Sanomatoimisto, propagandaan keskittyvä Finlandia Uutistoimisto, Valtioneuvoston Tiedoituskeskus ja päämajan oma propagandaosasto.

Uuden sodan häämöttäessä vuonna 1941 tiedotusorganisaatio järjestettiin uudelleen.

Valtion tiedoituslaitoksen (VTL) tehtäväksi tuli kansan mielipiteen muokkaus virallista politiikkaa myötäileväksi. VTL:n tarkastusjaoston tavoite oli estää sellaisen tiedon leviäminen, joka vahingoittaisi maanpuolustustahtoa, turvallisuutta tai suhteita muihin valtioihin. Laitoksen johdossa toimi Kustaa Vilkuna.

Sanoma- ja aikakauslehtiä, kirjoja, radiota ja postilähetyksiä valvottiin. Päätoimittajat saivat ohjeistuksen olla käsittelemättä herkkiä aiheita, kuten Saksan miehityspolitiikkaa.

Yksikään lehti ei ollut sota-aikana sensuurista vapaa. Suuremmilla sanomalehdillä oli toimituksessa oma sensori, ja pienemmät maaseututoimitukset kiikuttivat julkaisunsa paikalliselle sensuuriviranomaiselle, joka katsoi läpi ainakin juttujen otsikot ja aiheet.

Tiedotuskomppanioiden ja VTL:n lähettämiä juttuja julkaistiin suomalaislehdissä vaihtelevasti. Esimerkiksi Uusi Suomi, Aamulehti ja Suomen Kuvalehti olivat erityisen innokkaita TK-juttujen käyttäjiä, Suomen sosialidemokraatti oli vähemmän halukas.

VTL:n palveluksessa artikkeleita, reportaaseja ja tietokirjoja tuottanut kirjailija Mika Waltari muisteli myöhemmin, että jos maaseutulehdistä olisi poistettu tiedoituslaitoksen virallinen materiaali, jäljelle olisivat jääneet vain kuolinilmoitukset.

Kotirintaman lehdistä sai usein lukea vihollisen tappioista ja julmuuksista, mutta omat menetykset vaiettiin. Syyskuussa 1941 Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen, tuhoutui ajettuaan miinaan. Silminnäkijäkertomusten julkaiseminen kiellettiin. Suomalaislehtiin ei painettu sanaakaan lähes 300 ihmishenkeä vaatineesta turmasta.

Helena Pilkkeen mukaan TK-miesten viholliskuvaukset yltyivät melko villeiksi. Vihollisiin viitattiin jatkuvasti ”ryssinä”, vaikka päämajan tiedotusosasto oli tämän kieltänyt. Kotirintamalla olisi luettu enemmänkin vihollisen julmuuksista aina partisaanitoiminnasta kannibalismiin, mikäli hurjimmat jutut eivät olisi päätyneet sensorin mappiin.

Jatkosodan päättyessä aselepoon ja Moskovan välirauhaan syyskuussa 1944, Suomen ulkopolitiikassa tehtiin täyskäännös. Vanhan vihollisen kanssa piti yhtäkkiä tulla toimeen.

”Sodanjälkeiset vuodet olivat sekavia, joten sensuuri katsottiin vielä tarpeelliseksi. Se kyllä lieventyi huomattavasti, mutta erityisesti ulkovaltoja koskevat asiat olivat vielä sensuurin alaisia,” Pilke kertoo.

Sotasensuuri jatkui vuoden 1947 Pariisin rauhansopimukseen asti.

Entä jos Suomi joutuisi nyt sotaan? Saisiko sananvapaus väistyä kansallisen turvallisuuden tieltä samalla tavalla kuin edellisten sotien aikaan?

Poikkeusoloissa yhteiskunnan järjestystä turvaisi valmiuslaki vuodelta 2011, ja erittäin vakavassa tilanteessa, kuten sodassa, vuoden 1991 puolustustilalaki. Puolustustilan voimassa ollessa pääministerin johtamalla valtioneuvostolla on lain mukaan oikeus asettaa joukkoviestimiä valvontaan, tarkastaa niiden ohjelmia tai viestintää, poistaa niistä osia ja jopa estää viestintä täysin, mikäli nämä julkistavat salassa pidettäväksi määrättyä tietoa.

Valtioneuvoston kanslian kriisiviestinnän koordinaattori Petri Kekäle kertoo puhelimitse, että tällöin ei olisi kyse ennakkosensuurista. Valtioneuvoston yleisistunto tekisi joukkoviestimiä koskevat päätökset tapauskohtaisesti.

Puolustustilalain soveltamiseksi olosuhteiden tulisi olla äärimmäiset. Joukkoviestimien toimintaa ei siis todennäköisesti rajoitettaisi lainkaan vaikkapa vakavan terrori-iskun seurauksena.

Maailma on toki muuttunut Suomen viimeksi käymien sotien ajoista. Valtiot voivat valvoa joukkoviestimiä tarvittaessa tehokkaasti, mutta kaiken tiedon kontrollointi on liki mahdotonta. Lehdistön ja internetin sensuuria tapahtuu vaikkapa Venäjällä, Turkissa ja Kiinassa, mutta usein sensuurin kiertämiseen löytyy monta reittiä.

Suomen sananvapautta käsittelevän juttusarjan ensimmäisen osan voi lukea täältä.

Juttua varten on haastateltu myös valtioneuvoston kanslian viestinnän selvitysryhmän puheenjohtajaa Jari Tourusta.

Lehdistönvapaus.fi on Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden tuottama sivusto, jossa seurataan sananvapausaiheita ympäri maailmaa vuoden 2016 ajan. Hankkeen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö, ja verkkoalustan sille tarjoaa Helsingin Sanomat. Tämän artikkelin tekstisisältö on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, ja tekstisisällön uudelleenjulkaisu on luvallista.

Sananvapaus itsenäisessä Suomessa

 Vuonna 1906 säädettiin ensimmäinen sananvapauden turvaava perustuslaki. Sanan- ja painovapaus sisältyivät vuoden 1919 hallitusmuotoon Suomen itsenäistyttyä.

 Vuosina 1939-1947 oli voimassa sotasensuuri, joka perustui sotatilalakiin ja tasavallan suojelulakiin. Sensuurista vastasi Valtion tiedoituslaitos.

 Sananvapaus on turvattu vuoden 2000 perustuslain 12 §:ssä: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.” Lailla voidaan rajoittaa sananvapautta silloin, kun sen käyttö loukkaa jotain toista oikeushyvää.

 Median sananvapauden käyttöä ohjaa laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sananvapaus
  • Suomen historia
  • Lehdistö
  • Sensuuri
  • Jatkosota

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    4. 4

      Työntekijän terveyden tuhonneen vantaalaiskoulun lattian alta löytyi silkkaa vettä – myös ilkivalta on pahentanut tilannetta

    5. 5

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    6. 6

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    7. 7

      Suupielet halkeavat, hiukset putoavat ja väsyttää – onko kyse keväisestä vitamiinien puutteesta?

    8. 8

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    9. 9

      Lapsille annetaan nyt uusvanhoja ja raamatullisia nimiä – Frozenin siivittämä Elsa-buumi hiipui, Sofia ja Onni palasivat kärkeen

    10. 10

      Konkarisijoittajat paljastavat HS:lle pahimmat mokansa – ”Tarkkaa tappiota en ole tohtinut edes laskea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    2. 2

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    3. 3

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    4. 4

      Kansalaiset nousivat kesäaikakapinaan – aloite viisarien kääntelyn lopettamisesta otti huiman kirin ja menee eduskunnan käsiteltäväksi

    5. 5

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    6. 6

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    7. 7

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    8. 8

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    9. 9

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    10. 10

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää