Valikko
Lehdistönvapaus

Totuudesta tuli mielipidekysymys – Katosiko luottamus valtamediaan?

Suomi on yhä sananvapauden kärkimaa. Julkinen keskustelu on kuitenkin kärjistynyt. Kuuluvatko vihapuhe, uhkailu ja valheet sananvapauteen? Voiko valtamediaan vielä luottaa? Juttusarjassa käsitellään suomalaista sananvapautta. Osa 5/5.

Suomi on viimeisen vuosisadan aikana kivunnut kansainvälisten sanan- ja lehdistönvapauslistausten kärkimaaksi.

Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön listauksessa Suomi on ensimmäisellä sijalla jo kuudetta vuotta peräkkäin. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön listauksessa Suomi on kärkisijalla ilmaisunvapaudessa ja neljän parhaan joukossa lehdistönvapaudessa.

Kansainväliset uhkakuvat, kuten sodat, konfliktit ja autoritaariset hallinnot vaikuttavat kaukaisilta. Sanomalehtiä ja uutissivustoja voidaan sulkea Venäjällä, Turkissa tai Kiinassa. EU-maista esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa hallitus on aktiivisesti hyökännyt mediaa ja ilmaisunvapautta vastaan. Vain noin kolmasosa maailman maista nauttii vapaasta lehdistöstä.

Suomessa asiat ovat verrattain hyvin. Sananvapaudesta puhutaan kuitenkin paljon. Usein julkista keskustelua käydään jopa siitä, kuka asioista saa puhua, ja millä tavalla.

Mediaa syytetään sensuurista ja vaikenemisesta. Jokainen tärkeäksi koettu asia ruoditaan sanomalehtien lisäksi verkon keskustelupalstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Harvoista asioista keskustellaan ilman tunnekuohua. Esimerkiksi maahanmuutto, sukupuoliasiat, Venäjä, ilmastonmuutos, geenitutkimus ja rokotteet ovat toimittajille ja tutkijoille aiheita, joiden käsittelystä saa varmasti vihaista palautetta. Tutkijoiden ja toimittajien tarjoamaan tietoon ei luoteta, jos se ei tue omia näkemyksiä. Vastaavasti omaa maailmankuvaa pönkittävä disinformaatio ja suoranaiset valheet otetaan usein faktoina.

Luottamus mediaan on kärsinyt. Tutkimusyritys T-Median Kansan Arvot 2015 -tutkimuksessa alle kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti luottavansa mediaan. Perinteisen median on siis pakko sopeutua aikaan, jossa sitä voidaan kritisoida.

Keskustelu sananvapaudesta ja sen rajoista on nyt olennaisempaa kuin koskaan aiemmin.

Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen Penin puheenjohtaja Sirpa Kähkönen, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho, faktantarkistukseen ja misinformaatioon perehtynyt toimittaja Johanna Vehkoo sekä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteeri ja tutkija Simo Kyllönen kertovat näkemyksiään sananvapaudesta, tiedosta ja mediasta.

 

Miksi sananvapaudesta puhutaan ja kinastellaan nyt niin paljon?

Sirpa Kähkönen: ”Tämän mittakaavan keskustelu sananvapaudesta on melko uutta. Käsite oli aiemmin abstrakti ja siitä puhuttiin lähinnä teoriana kouluissa. Ihmisillä ei ole koskaan ollut tällaista mahdollisuutta saattaa ajatuksiaan kaikkien kuultaville. Sananvapaus on ollut historiassa eliitin etuoikeus.”

”Suomesta on tullut keskusteluyhteiskunta. Se on kaunis ilmaisu, toisaalta voisi puhua myös huutokilpailuyhteiskunnasta. Uuteen aikakauteen tuntuvat kuuluvan myös individualismi ja jopa itsekkyys. Yhteisöjä koossa pitävät sidokset ovat haurastuneet.”

Hanne Aho: ”Jokaisella on mahdollisuus julkaista mitä tahansa ja missä tahansa. Joskus tuntuu olevan vaikeaa määritellä, mikä on sananvapautta, ja mikä vastuullista sanankäyttöä.”

 

Mitkä ovat suurimmat uhat sananvapaudelle?

Sirpa Kähkönen: ”Suurin uhka on se, että sananvapaus koetaan päämääräksi piittaamatta siitä, millainen vastuu siihen sisältyy. Sananvapauteen vedotaan ahkerasti, mutta ei pohdita käsitteen juuria, eikä sitä, millaisista ajatuksista se kumpuaa. Siihen sisältyy ajatus velvollisuudesta.”

Hanne Aho: ”Suurimmat uhat ovat mielestäni media-alan kriisi ja kyvyttömyys erottaa journalistiset sisällöt mielipiteistä.”

”Toimittajiin kohdistuva uhkailu on lisääntynyt. Nykyään mennään asiattomuuksiin ja henkilökohtaisuuksiin. Kyselyiden mukaan uhkailu on vaikuttanut toimittajien kirjoitteluun. Omalla nimellä ei haluta kirjoittaa kaikesta. Varmimmin uhkauksia saa kirjoittamalla maahanmuutosta, susista ja uskonnoista. Kaikki ne tuntuvat aiheuttavan voimakkaita tunnereaktioita.”

 

Kenellä on oikeus määritellä sananvapauden rajat?

Sirpa Kähkönen: ”Keskustelu sananvapaudesta kuuluu kansalaisyhteiskunnassa kaikille. Rajoja ei tulisi määritellä etukäteen. Jokaisella kansalaisella on siis omalta osaltaan oikeus määritellä sananvapauden rajoja, mutta pitää ottaa huomioon, että kaikki toimivat osana yhteisöä. Yhteisö voi tarvittaessa todeta, että joku on mennyt rajan yli. Vaikka rajoja tulee testata, täytyy olla harkintakykyä pohtia sanojen seurauksia.”

Hanne Aho: ”Sananvapaus on laissa melko hyvin määritelty. Jossain vaiheessa sananvapautta vastaan tulevat muut lait, kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Ajatus sananvapaudesta pitäisi olla jokaisen ihmisen moraalikäsityksessä. Maailman muuttuessa moraalia ja perusarvoja kyseenalaistetaan, ja sananvapaus saa myös osansa.”

 

Onko luottamus valtamediaan mennyt?

Hanne Aho: ”Uskon puute mediaan liittyy epäluottamukseen kaikkia perinteisiä instituutioita kohtaan. Mediassa on ehkä vaiettu sellaisista asioista, joista olisi ollut syytä puhua, vaikkapa maahanmuuton yhteydessä. Ihmisten oma kokemus eroaa usein mediassa esitetystä. Se, ettei media seuraa ihmisten kokemusta, aiheuttaa epäluottamusta. Tällöin epätotuudet tekevät helposti kauppansa.”

”Journalismin taso Suomessa on laskenut. Se johtuu enimmäkseen siitä, että resurssit ovat tiukilla. Toimittajilla ei ole aikaa perehtyä asioihin ja niiden taustoihin, erikoistoimittajia ei enää juuri ole. Tämä täytyy myöntää ja siihen tulee kiinnittää huomiota, ettei media sahaa poikki omaa oksaansa.”

Johanna Vehkoo: ”Relativismi on vahvistunut. Ihmiset eivät tiedä, mihin yhteiskunnallisiin instituutioihin voi luottaa. Media on itse ollut mukana rapauttamassa luottamusta itseensä. Perinteistä mediaa ei ole aiemmin haastettu, mutta nyt kansalaisista on tullut julkaisijoita. Tämä on tullut hieman puskista, eikä siihen ole osattu kunnolla varautua. Isoilla mediataloilla ja toimittajilla on ollut itsevarmuutta, joka on peräisin vanhasta tilanteesta, jolloin olimme tiedon portinvartijoita.”

”Faktantarkistukseen ja kriittiseen, tutkivaan journalismiin tulisi panostaa enemmän. Monien ihmisten luottamusta on rapauttanut vaikkapa klikkiotsikoiden tielle lähteminen. Median olisi syytä tarkastella itseään paljon kriittisemmin. Kannattaisi puhua siitä, miten media meillä toimii, ja miten se voisi toimia paremmin.”

 

Miksi tutkittu tieto ei enää kelpaa? Voiko faktat erottaa valheista?

Johanna Vehkoo: ”Sosiaalinen media on aiheuttanut sellaisen kaikukammioefektin, jossa ihmiset hakeutuvat itse sellaisen tiedon pariin, joka vahvistaa heidän valmiiksi omaksumiaan käsityksiä. Monet ovat sanoneet, että elämme faktojen jälkeisessä yhteiskunnassa. Faktat eivät sovi jokaisen maailmankuvaan.”

”Kukaan, jolla on voimakkaita mielipiteitä tai maailmankatsomuksia, ei ole immuuni tälle efektille, oli sitten maahanmuuttokriitikko tai vihreä. Mitä voimakkaampi ihmisen kanta on ja mitä intohimoisemmin hän siihen suhtautuu, sen hankalampaa sen kumoaminen faktatiedolla on. Rokotuskriitikot on hyvä esimerkki. Heidän päätään on vaikea kääntää, vaikka heille esittäisi kaiken mahdollisen tiedon rokotusten hyödyllisyydestä.”

”Media voisi lisätä läpinäkyvyyttä. Netin aikakaudella esimerkiksi lähteiden näkyväksi tekeminen, linkkaamalla jutut tutkimuksiin, olisi helppoa. Sillä voisi näyttää, mihin median välittämä tieto perustuu.”

Simo Kyllönen: ”Tutkijat ovat kokeneet heihin kohdistuvan uhkailun lisääntyneen. Tutkijat tulevat kannanotoissaan varovaisemmiksi eivätkä uskalla puhua tutkimusaiheistaan. Se edistää sitä, että yhteiskunnallinen, moniarvoinen keskustelu köyhtyy. Poliittiseen keskusteluun on noussut teemoja, jotka ovat äärimmäisen kärjistyneitä, tällä hetkellä vaikkapa maahanmuutto ja eräät sukupuolitutkimukseen liittyvät kysymykset.”

”Medialla on taipumusta hakea vastakkainasettelua uutisten tekemiseksi. Monissa tapauksissa tämä edesauttaa tutkitun tiedon haastamista. Oman kokemukseni mukaan esimerkiksi keskustelu ilmastonmuutoksen tutkijoiden ja skeptikkojen välillä on joskus polarisoitunut niin pahasti, että tutkitun tiedon ja kritiikin ero on hämärtynyt.”

Sirpa Kähkönen: ”On maailmanlaajuinen ajatus, ettei valtamedian tarjoamaan tietoon voi luottaa. Salaliittoteoriat ovat aina kukoistaneet, ne eivät koskaan häviä. Nyt ne ovat vain pinnalla, koska tiedonvälitys on paljon helpompaa. Median tulisi tarjota jotain, joka havahduttaa kansalaiset.”

”Erittäin hieno esimerkki tulee lääkäreiltä: Kun huomattiin, etteivät monet potilaat enää luottaneet lääkäreihin ja googlasivat mitä erikoisimpia tautien oireita itse, lääkärit perustivat Terveyskirjaston. Siellä kerrotaan sairauksista ja oireista kansantajuisesti. Suuren yleisön suhde lääketieteeseen muuttui. Medialla olisi myös tilaisuus keksiä keinoja, joilla suuri yleisö saataisiin luottamaan tutkittuun tietoon ja hyvään, tutkivaan journalismiin.”

”Euroopan idea perustuu tietoon, järkeen ja valistukseen. Sen perinteen häviäminen olisi ongelmallista.”

Suomessa sananvapauden tie on kulkenut sisällissodan traumojen, sotasensuurin, poliittisen itsesensuurin ja rajoittavan lainsäädännön läpi. Valtiollista sensuurijärjestelmää ei enää ole, mutta itsesensuurista voi tulla tietyissä aiheissa ja julkisen keskustelun kärjistyessä todellinen ongelma.

Toimittajien rooli tiedon portinvartijoina on mennyttä, eikä media ole enää ainoa kriittisen keskustelun ylläpitäjä. Sananvapauden käyttöön liittyy paljon kiistoja jo käsitteen määrittelystä lähtien. Pirstaloituva todellisuus, kriisiytynyt media ja vihapuhe ovat ajankohtaisia ongelmia.

Ongelmista huolimatta Suomi on pysytellyt sananvapausasioissa tilastojen kärjessä. Osasyynä tähän on valitettavasti se, että muualla maailmassa sananvapauden ongelmat ovat vielä paljon vakavampia.

Lehdistönvapaus.fi on Haaga-Helian toimittajaopiskelijoiden tuottama sivusto, jossa seurataan sananvapausaiheita ympäri maailmaa vuoden 2016 ajan. Hankkeen rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö, ja verkkoalustan sille tarjoaa Helsingin Sanomat. Tämän artikkelin tekstisisältö on julkaistu Creative Commons -lisenssillä, ja tekstisisällön uudelleenjulkaisu on luvallista.

Suomen sananvapauslainsäädäntö

 Sananvapaus on turvattu perustuslain 12 §:ssä:

”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.

Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.”

 Median sananvapauden käyttöä ohjaa laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (13.6.2003/460). Laissa määritellään vaatimus vastaavasta päätoimittajasta sekä oikaisu- ja vastinevelvollisuudesta. Siinä säädetään myös vastuu rikoksista, jotka tehdään joukkotiedostusvälinettä käyttäen.

 Tyypillisiä sananvapauteen liittyviä rikoksia ovat esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan, julkinen kehottaminen rikokseen, uskonrauhan rikkominen, kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja markkinointirikos.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sananvapaus
  • Media
  • Vihapuhe
  • Journalismi
  • Lehdistö

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Naton Euroopan-joukkojen johtaja: Venäjän suuret sotaharjoitukset Valko-Venäjällä voivat osoittautua ”Troijan hevoseksi”

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    4. 4

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    5. 5

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    6. 6

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    7. 7

      Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

    8. 8

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    9. 9

      Helsingin poliisi iskee moottoripyörien melun kimppuun – kovaäänisiä ajoneuvoja tarkkaillaan desibelimittareilla viikonloppuna

    10. 10

      Maija Itkosen ideoima nyhtökaura kiinnostaa niin keskustalaisia kuin vihreitäkin, ja nyt kaupat ovat täynnä kasvistuotteita – ”Avasimme hanan, josta suihkuaa vettä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    4. 4

      Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

    5. 5

      Seuraamme melankolisina ja pelokkaina James Bond -kansan surullista bluffia brexit-neuvotteluissa – kansanäänestystä edeltäneiden valheiden mittakaava alkaa tulla esiin

    6. 6

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    7. 7

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    8. 8

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    9. 9

      Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

    10. 10

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää