Kalat

Kalat

Roskakalojen suosio kasvaa – kymmenen kiloa särkiä katoaa nopeasti kalatiskistä

Kotimaa
Särkiä K-Supermarket Ykkösen kalatiskillä Torniossa. Punasilmäinen särki kasvaa noin kaksikymmentäsenttiseksi. Merialueilla ja rehevissä vesissä silmät voivat olla vaaleat.

Sär­ki te­kee kaup­pan­sa tor­nio­lai­sen ruo­ka­kau­pan ka­la­tis­kis­sä. Ka­la­mes­ta­ri Han­nu-Pek­ka Au­tin mu­kaan kym­me­nen ki­loa sär­kiä ka­toaa no­peas­ti, ja os­ta­ji­na ovat pää­asias­sa ul­ko­maa­lais­taus­tai­set asiak­kaat. K-Su­per­mar­ket Yk­kö­ses­sä ryh­dyt­tiin li­sää­mään sär­jen...

Ministeri käynnisti Australiassa Carpageddon-ohjelman – maan karpit halutaan tappaa herpesviruksella

Ulkomaat
Karppien määrä on kasvanut Australiassa viime vuosikymmeninä räjähdysmäisesti.

Aust­ra­lia ha­luaa pääs­tä eroon tuon­ti­ka­las­ta, jo­ka on ko­tou­tu­nut maan luon­non­ve­siin tur­han hy­vin. Bri­tan­nian yleis­ra­dio BBC ker­too, et­tä maa­ta­lou­des­ta ja ve­si­va­rois­ta vas­taa­va va­ra­pää­mi­nis­te­ri Bar­na­by Jo­nes on käyn­nis­tä­nyt karp­pien tu­hoa­mi­sek­si Car­pa­ged­don-oh­jel­man.

Onko kaloilla ilmavaivoja?

Tiede
Kalan suusta voi tulla ilmakupla, jos se on haukannut vedenpinnan yläpuolelta liikaa ilmaa uimarakkoonsa.

Hen­na Ke­rä­nen, 10 Il­ma­vai­vai­nen ja pie­res­ke­le­vä ka­la oli­si var­mas­ti suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa ve­des­sä ui­des­saan! Ka­lal­la ei kui­ten­kaan ole il­ma­vai­vo­ja sa­mal­la ta­val­la kuin ih­mi­sel­lä. Il­ma­vai­vat tu­le­vat yleen­sä ruoan­su­la­tuk­ses­sa suo­lis­toon muo­dos­tu­vis­ta kaa­suis­ta.

Sardiinien selittämätön joukkokuolema kummastuttaa Chilessä – katso video

Ulkomaat

Tu­han­net elot­to­mat sar­dii­nit kel­lui­vat maa­nan­tai­na pit­kin Queu­le­joen ala­juok­sua. Kuol­lei­ta ka­lo­ja oli ton­neit­tain ja niis­tä ko­hoa­va ha­ju ai­heut­ti pai­kal­li­sil­le ko­vaa pään­sär­kyä. Chi­len vi­ran­omai­set ei­vät ole tois­tai­sek­si kyen­neet an­ta­maan sar­dii­nien jouk­ko­kuo­le­mal­le min­kään­lais­ta se­li­tys­tä.

Entisajan Helsingissä kala oli herrojen herkku

Tiede
Arkeologi Kristiina Mannermaa pitelee kirpputorilta löytynyttä kuvaa kalastajasta Helsingin Vanhankaupunginkoskella.

Hel­sin­gin Van­han­kau­pun­gin kes­ti­kie­va­ri on ma­ta­la kah­den huo­neen ra­ken­nus kuop­pai­sen, li­ka­ve­sis­tä tum­mu­neen ku­jan var­rel­la. Ke­vät on kyl­mä, ja kie­va­rin isän­tä läm­mit­tää vie­rai­taan pai­kal­li­sel­la her­kul­la: höy­ryä­vä här­kä­simp­pu­lie­mi kan­ne­taan pöy­tään sak­sa­lai­sis­sa pos­lii­ni­kul­hois­sa.

Merieläinten liikkeitä tutkitaan ääniluotauksella – tutkijoille selvisi, että kalat humisevat

Tiede
Meritursaat kuuluvat mesopelagisen merivyöhykkeen eläimiin. Nyt vyöhykkeen eläinten ääntelystä on saatu vihiä. Tämä tursas kuvattiin Helsinki Sea Life -merimaailmassa.

Val­ta­va mää­rä ka­lo­ja, kat­ka­ra­pu­ja ja mus­te­ka­lo­ja elää me­ris­sä noin 200–1 000 met­ris­sä me­ren­pin­nan al­la. Me­ri­tut­ki­jat ovat sel­vit­tä­neet näi­den eläin­ten liik­kei­tä ää­ni­luo­tauk­sen avul­la. Ää­ni syn­tyy, kun iso mää­rä ka­lo­ja, kat­ka­ra­pu­ja ja kal­ma­rei­ta liik­kuu...