Kalat

Tutkijat: Ensimmäinen parittelu tapahtui Skotlannin alueella

Tiede
Kuvakaappaus tutkimusta johtaneen australialaisen Flindersin yliopiston videolta. Muinaiskalat harrastivat seksiä kyljittäin ruumiinrakenteensa vuoksi, tutkijat kertoivat maanantaina tiedelehti Naturessa.

Kan­sain­vä­li­nen tut­ki­ja­ryh­mä on on­nis­tu­nut jäl­jit­tä­mään pa­rit­te­lun al­ku­pe­rän, ker­too tie­de­jul­kai­su Na­tu­re. Na­tu­re ker­too Mic­rob­rac­hius dic­ki -ka­lan ole­van en­sim­mäi­nen eläin, jon­ka tie­de­tään luo­pu­neen ku­te­mi­ses­ta ja ryh­ty­neen pa­rit­te­le­maan. Ky­sees­sä...

Hylkeet hävittävät liikakalastuksen harventamia turskakantoja Atlantilla

Tiede

At­lan­tin län­si­osis­sa turs­kat ovat vä­hen­ty­neet uh­kaa­vas­ti, kun hyl­keet syö­vät jo en­nes­tään har­ven­tu­nei­ta kan­to­ja. Alun pe­rin kan­to­ja on ku­tis­ta­nut lii­ka­ka­las­tus. Hyl­kei­tä toi­saal­ta ei enää met­säs­te­tä, ja nii­den kan­nat ovat vah­vis­tu­neet. Myös mo­net muut At­lan­tin...

Tiesitkö? Jos Nemoa etsimässä -elokuva olisi realistinen, Nemon isä olisi vaihtanut sukupuolta

Nyt.fi
Vuokkokalat ovat koralliahvenia, jotka elävät merivuokon polttavien lonkeroiden suojissa.

Muis­tat var­maan Pi­xar-yh­tiön Ne­moa et­si­mäs­sä -e­lo­ku­van rei­lun kym­me­nen vuo­den ta­kaa? Suo­si­tun ani­maa­tion pää­hen­ki­lö on vuok­ko­ka­la Mar­li, jon­ka puo­li­so kuo­lee elo­ku­van alus­sa bar­ra­ku­da­hyök­käyk­ses­sä. Tra­ge­dian seu­rauk­se­na Mar­lis­ta tu­lee yli­huo­leh­ti­vai­nen...

Yle: Heikot saaliit nostavat nahkiaisten hintaa

Ruoka
Täysikasvuiset nahkiaiset voivat olla 35 sentin mittaisia.

Nah­kiais­saa­liit ovat ol­leet heik­ko­ja tä­nä ke­sä­nä Poh­jois-Poh­jan­maal­la, ker­too Yle Poh­jois-Poh­jan­maa. Nah­kiai­sia on nous­sut noin kol­man­nes vii­me vuo­teen ver­rat­tu­na, ii­läi­nen ka­la­kaup­pias ker­too Ylen ju­tus­sa. Huo­non saa­liin vuok­si nah­kiai­sen hin­ta on kor­keal­la.

Ankeriasarkku pelastaa vaelluskaloja

Kotimaa
Iktyonomi Teemu Lakka nostaa vaellusankeriaita Vääksynjokeen rakennetusta ankeriasarkusta Asikkalassa.

SI­sä­ve­sis­tä me­reen pää­se­vien an­ke­riai­den mää­rää py­ri­tään kas­vat­ta­maan an­ke­rias­ar­kun ja kyy­di­tys­ten avul­la, sil­lä an­ke­rias on Suo­mes­sa erit­täin uhan­alai­nen la­ji. An­ke­rias­ark­ku on pyy­dys, jon­ka avul­la an­ke­riai­ta ote­taan kiin­ni ja tä­män jäl­keen kul­je­te­taan joen ala­juok­sul­le.

Ankerias on pitkäikäinen vaeltaja

Kotimaa

Eu­roo­pan an­ke­rias­kan­ta on taan­tu­nut voi­mak­kaas­ti vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä. Myös Suo­mes­sa la­ji mää­ri­tel­tiin erit­täin uhan­alai­sek­si vuon­na 2010. Sa­ma­na vuon­na hy­väk­syt­tiin an­ke­riaan­hoi­to­suun­ni­tel­ma, jol­la py­ri­tään lä­hin­nä me­riin teh­tä­vil­lä is­tu­tuk­sil­la...