Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

  • Juuri nyt: Kärpät kavensi finaalisarjan Tapparaa vastaan
    • Juuri nyt: Kärpät kavensi finaalisarjan Tapparaa vastaan

    Hoito tavoittaa vain puolet hädässä olevista nuorista

    Päivi Punkka HS
    Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen mukaan jopa joka neljäs 13–22-vuotias nuori kärsii häiriötasoisesta mielenterveyden oireilusta.

    Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen mukaan jopa joka neljäs 13–22-vuotias nuori kärsii häiriötasoisesta mielenterveyden oireilusta.

    Milla Takala
    Lehtikuva

    Joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä, mutta vain murto-osa hakee ja saa apua.

    Apu tavoittaa vain noin puolet nuorten henkisestä hädästä. Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys arvioi, että apu tavoittaa vain 60 prosenttia nuorten psykiatristen palvelujen tarpeesta.

    Yhdistyksen mukaan jopa joka neljäs 13–22-vuotias nuori kärsii häiriötasoisesta mielenterveyden oireilusta. Noin joka kymmenes on psykiatrisen hoidon tarpeessa.

    Kokonaisuudessaan nuorisopsykiatrian avopalveluiden laatu on hyvän ja tyydyttävän välimaastossa, arvioi Nuorisopsykiatrinen yhdistys vasta julkaisemissaan nuorisopsykiatrisen avohoidon laatusuosituksissa.

    Eniten kehitettävää on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välimaastoon asettuvissa matalan kynnyksen palveluissa. Eli palveluissa, joihin nuori voi vain kävellä pahan olonsa kanssa – ja saada apua.

    "Matalan kynnyksen paikat edistävät varhaisempaa hoitoon pääsyä, eikä niihin liity niin suurta leimautumisen pelkoa", nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, professori Kari Pylkkänen toteaa.

    Parhaiten toteutuvat vaatimukset moniammatillisesta yhteistyöstä ja erikoislääkärin tekemistä tutkimuksista.

    Yhdistys kartoitti nuorisopsykiatrisen avohoidon tilaa vuonna 2010 ylilääkäreille suunnatulla kyselytutkimuksella. Vastaukset kattoivat 84 prosenttia koko maan palveluista.

    Eri puolella Suomea asuvat nuoret ovat eriarvoisessa asemassa, kun esimerkiksi tarkastellaan hoitoon pääsyä. Nuorisopsykiatrian ikärajat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Useimmiten palveluihin pääsevät 13–17- tai 13–18-vuotiaat, pienessä osassa maata 13–22-vuotiaat.

    Kyselyyn vastanneilla alueilla vain 70 prosentilla 13–22-vuotiaista oli oikeus käyttää nuorisopsykiatrisia palveluita. Palveluiden käyttöoikeutta onkin kavennettu 2000-luvun alusta. Tutkimuksen laatineen Kari Pylkkäsen mukaan tähän on johtanut kuntien tavoite pysyä hoitotakuussa ja säästää rahaa.

    Hänen mukaansa nuorisopsykiatristen palveluiden pitäisi kohdentua juuri 13–22-vuotiaisiin.

    "Silloin he ovat psyykkisessä mielessä nuoria."

    Suomessa psykiatrisen avohoidon palveluita käyttää runsaat 20 000 nuorta. Vuodesta 2002 ikäryhmään suhteutetut potilasmäärät ovat kasvaneet jopa 67 prosenttia.

    "Tämä kertoo siitä, että hoitoon hakeutumisen kynnys on madaltunut, leimautumisen pelko on vähentynyt ja nuorilla on aiempaa enemmän tietoa palveluista", Kari Pylkkänen pohtii.

    Resurssit kuitenkin laahaavat perässä: resurssit ovat lisääntyneet vain 39 prosenttia.

    Kun ammattilaisilla on kontollaan yhä enemmän ongelmaisia nuoria, yhtä nuorta ei ole mahdollista tavata riittävän usein ja pitkään.

     

    Kotimaa