Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Sähköiset oppimateriaalit uhkaavat oppikirjabisnestä

Vesa Linja-aho
Mielipide Julkaistu 26.4. 2:00

Mielipidesivuilla on keskusteltu sähköisistä oppimateriaaleista. Ensin Suomen tietokirjailijoiden hallituksen jäsenet Helena Ruuska ja Timo Tossavainen (HS Mielipide 4. 4.) vastustivat opettajien harjoittamaa oppimateriaalin yhteistuotantoa. Myöhemmin kuoroon yhtyi Sanoma Pron toimitusjohtaja Kirsi Harra-Vauhkonen (HS Mielipide 18. 4.) samoin argumentein.

Perusteluna oli, että suomalaisia opettajia ei ole koulutettu oppimateriaalin laatijoiksi vaan käyttäjiksi.

Väite on vailla todellisuuspohjaa. Ensinnäkin kaupallistenkin oppimateriaalien laatijat ovat opettajia. Toiseksi, suomalaisen opettajakoulutuksen läpikäyneenä en allekirjoita väitettä, että minut olisi koulutettu oppimateriaalin käyttäjäksi. Kolmanneksi, osana opettajakoulutusta joutuu ja pääsee itsekin laatimaan oppimateriaalia.

Mielipidekirjoitusten taustalla lienee huoli siitä, että opettajien suorittama sähköisten oppimateriaalin yhteistuotanto tekee oppikirjabisnekselle saman kuin mitä Wikipedia teki tietosanakirjoille. Kaupallisia tietosanakirjoja ei enää julkaista, koska maksuton ja talkoovoimin tuotettu Wikipedia on paljon parempi.

Tämä on toivottava kehityssuunta myös oppimateriaaleissa. Pahin skenaario taas on, että sähköisistä oppimateriaaleista tulee kustantamojen rahastusautomaatti, kun lisenssiehdot kieltävät kirjan myymisen eteenpäin. Paperikirjan valtti on, että sen voi kurssin jälkeen kierrättää.

Oppikirjoissa ja muissa oppimateriaaleissa työläintä on ensimmäisen riittävän laadukkaan version luominen. Kunhan joka aineeseen saadaan ensin luotua vapaasti lisensoidut sähköiset oppimateriaalit, niihin on helppo päivittää presidenttien nimet ja tehdä opetussuunnitelmamuutosten vaatimat pikkukorjaukset.

Vesa Linja-aho
lehtori
Veikkola, Kirkkonummi