Meksikon Karibianmeren rannikko on outo yhdistelmä teemapuistoja ja turistihässäkkää sekä pieniä mayakyliä, kirkasvetisiä lähteitä ja viidakkoa. Pakettimatkalla Playa del Carmenissa voi kohdata välähdyksen aitoa Meksikoa.

Nykymayojen vieraana

Mahtavat mayakaupungit luhistuivat satoja vuosia sitten, ja viidakko haukkasi taivaisiin kurkottaneet temppelit. Mutta edelleen Jukatanin asukkaista 59 prosenttia on mayojen jälkeläisiä.

Nykymayoista monet elävät köyhyydessä, ja heidän kylänsä ovat kaukana entisestä loistosta. Kuten tämä 500 asukkaan Tres Reyes. Taloissa on lehväkatot, ikkunoissa kalterit. Kylänraitilla makaa tusina pölyistä vahtikoiraa keskipäivän kuumuuden veltostamina.

Maissintähkiä kuoriva  Maria Chi Tlau raottaa mökkinsä ovea vieraalle. Katosta roikkuu yksinäinen hehkulamppu. Sen alle on viritetty riippumatto. Nurkassa on televisio ja valtava kasa maissin tähkiä. Puisen takaseinän raoista paistaa päivä.

Chi Tlau hoitaa kotona kaksivuotiasta tyttärentytärtään, kun tämän äiti käy töissä kaupungissa. Suurin osa kylän asukkaista elää kuitenkin turismilla.

Tres Reyes, ja monet muut alueen mayakylät, tekevät yhteistyötä matkanjärjestäjien kanssa. Turistit tulevat tänne liukumaan köysiradalla kylää halkovan kanjonin läpi. Seikkailun jälkeen mayanaiset laittavat matkailijoille ruokaa.

Turismi on usein ainoa keino saada nuoriso pysymään kylissä.

"Ennen monet lähtivät taksikuskeiksi ja siivoojiksi Cancúniin. Nyt osa heistä on palannut takaisin, kun täällä on töitä tarjolla", kertoo kylässä asuva Angel Chi Dzip.

Vastustajien mielestä kylissä pyörivät turistit ovat viimeinen niitti mayojen kulttuurille ja kielelle.

Tres Reyes on kahden tunnin päässä Playa del Carmenista. Sinne järjestää retkiä (95 euroa) esimerkiksi Alltournative, www.alltournative.com.

Ui maanalaisessa lähteessä

Luolansuuta ei aluksi edes huomaa. Se on aluskasvillisuuden peitossa. On peruutettava sisään varovasti, jotta pääsee astumaan suulta alkaville portaille.

Hämärässä aukeaa valtava luola. Sen katosta roikkuu tippukiviä. Pohjalla väreilee turkoosi lähde.

Cenotet eli kalkkikiviluolat, joiden pohjalla on vettä, ovat jukatanilainen erikoisuus. Niitä on niemimaalla noin 8 000.

Uimari toisensa jälkeen pulahtaa hyiseen lähteeseen. Vesi on kristallinkirkasta. Kahdeksan metriä alempana oleva pohja näyttää olevan aivan lähellä. Syvyyksissä ui katkarapu ja sokeita kaloja.

Muutama lamppu valaisee tätä uintipaikkaa. Niiden takana luola jatkuu pimeyteen. Sieltä saattaisi löytyä reitti toiseen cenoteen, sillä luolat muodostavat usein vedenalaisia verkostoja.

Cenote-retkiä järjestävät kaikki alueen matkatoimistot.

Astu aitoon cantinaan Valladolidissa

Cantinan kuluneisiin heilurioviin on maalattu tikkukirjaimin teksti: sotilailta pääsy kielletty.

Vielä pari vuosikymmentä sitten teksti olisi kieltänyt myös naisia astumasta sisään tähän cantinaan, perinteiseen meksikolaiseen kuppilaan. Nykyään pääsy on kaikille vapaa, ja saluuna onkin hyvä paikka tutustua paikallisiin.

Kas näin: astu heiluriovista sisään ja marssi baaritiskille.

Rommikolaa litkivä Manuelito Gomez taputtaa viereistä jakkaraa:

"Käy istumaan. Otatko jotain juotavaa?"

Tarjoilija ojentaa Modelo-oluen ja lautasellisen chiliöljyssä marinoituja perunoita. Cantinassa botanasit eli alkupalat kuuluvat hintaan.

Katossa räpättää tuuletin, heiluriovien alta kantautuu kadun meteli, telkkarissa pauhaa jalkapallo ja äänekäs herraseurue mekastaa kaiken päälle.

"Kyllä meksikolaiset miehet ovat kaikkein komeimpia, eikö? Parhaita poikaystäviä?" Gomez tinkaa.

Vaikka naiset saavat nykyään tulla cantinaan, se on edelleen machomiesten valtakuntaa.

Rannikon turistikaupungeista cantinoita saa hakea, mutta esimerkiksi Valladolidissa, kahden tunnin matkan päässä Playa del Carmenista, on vanhoja cantinoita.

Cantina La Terminal, Calle 39:n ja 46 Centron kulma, Valladolid

Retkeile paratiisirannalle

Maya Rivieraa eli Meksikon Karibian puoleista rannikkoa reunustaa valtava koralliriutta, – maailman toisiksi suurin heti Australian Ison Valliriutan jälkeen. Oman rauhallisen snorklailurannan löytäminen täältä ei ole kummoinenkaan tehtävä.

Yksi komeimmista on Xcacelin poukama. Kapeaa rantaa reunustaa tiheä palmumetsä. Kilometrin mittaisella kaistaleella ei ole hotelleja, rantabaareja eikä juuri muita auringonpalvojiakaan.

Palmupöheiköstä on vierinyt rannalle hajonnut kookospähkinä. Sisältä kurkistaa rapu.

Se ei ole paikan ainoa asukki. Touko–lokakuussa ranta on tärkeä pesimäpaikka valekaretti- ja valkokilpikonnille. Tällöin paikallinen ympäristöjärjestö huolehtii, että munavarkaat pysyvät loitolla ja tuoreet kilpikonnat pääsevät rauhassa ryntäämään Karibianmeren turkoosiin syliin.

Herkän luonnon takia rannalla on hyvä muistaa kolme sääntöä: älä ota mitään, älä jätä mitään, äläkä ui aurinkorasvattuna. Se haalistaa koralleja.

Matka Playa del Carmenista moottoritietä Xcaceliin kestää noin 45 minuuttia (2 euroa).

Syö meksikolainen illallinen

Kun haluaa syödä meksikolaista ruokaa, kannattaa uskaltautua pois pitserioiden ja pihvipaikkojen valtaamalta turistikadulta.

Vain viiden korttein päässä Playa del Carmenin turistikadusta on paikallisten suosikkiravintola Sabrosito del Fogon.

Auringon laskettua ulkoilmaravintolan edessä kiemurtelee jono. Avoinna olevasta grillistä nousee kadulle paksu paistetun lihan käry. Ilma on sakeana savusta.

Tarjoilija kantaa pöytään kasan maissijauhosta tehtyjä kämmenen kokoisia tortilloja. Niiden sisään läiskitään oman maun mukaan lihaa ja kasviksia.

Lisukkeena on juustoisia enchiladoja, tuoreista avokadoista tehtyä guacamolea, tulista chili habaneroa ja niljakkaita kaktuksenpaloja. Juomana kannattaa kokeilla micheladaa: olutta, johon on sekoitettu limeä, tomaattimehua, chiliä ja suolaa.

Kahden hengen illallinen juomineen maksaa noin 16 euroa.

Sabrosito del Fogon, La Avenida 30:n ja Constituyentesin kulma,

Playa del Carmen

Seuraavalla sivulla touhutaan turistien teemapuistossa ja vertaillaan kolmea Meksikon pakettilomakohdetta.