Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Revontulia ennustetaan näkyvän eniten yli 10 vuoteen

Matka
 

Ensin se näyttää eksyneeltä pilveltä. Se kelluu korkeuksissa aivan eri asennossa kuin muut yötaivaan haituvat. Sitten haalean vaalea läimiskä kirkastuu ja läväyttää pitkän muotonsa mutkille.

Revontuli.

Siirrettävä mökki eli "kömmötti" on poromiesten maja tunturissa.
Siirrettävä mökki eli "kömmötti" on poromiesten maja tunturissa.

Heitän hangelle porontaljan ja heittäydyn selälleni tähystämään surrealistista näytelmää. Show pyörii useasti. Ennusteiden mukaan tänä vuonna revontulia nähdään pohjoisella pallonpuoliskolla eniten yli 10 vuoteen.

Päälläni on lämpöhaalarin lisäksi untuvatakki, tekoturkishattu ja toppakengät. Vieressä hangella lepää moottorikelkka ja reki. Ajokki on pysäköity Pöyrisjärven autio- ja varaustuvan eteen, metriä korkeammalle kuin kämpän kynnys. Sen verran on lunta.

Taivaalle välähtää taas uudenlainen mutka vihreää. Revontuli vääntyilee alati uuteen asentoon, mutta liikettä on vaikea nähdä. Siinä mielessä ilmiö muistuttaa hieman pilveä.

Surrealistista on sekin, ettei pimeä ole täällä pimeää. Kello on puoli yksitoista illalla, ja puolikuu tarjoilee maiseman sini-mustana. Kun nousen porontaljalta, silmä yltää kilometrin päähän törmäämättä esteisiin.

Kaukana vilahtaa kaksi yksinäistä valonheitintä. Vasta myöhemmin käy ilmi, mitä ne ovat.

Marko Ranta silittää työtoveriaan. Mökki on vedetty autiomaahan neljällä moottorikelkalla.
Marko Ranta silittää työtoveriaan. Mökki on vedetty autiomaahan neljällä moottorikelkalla.

Nyt on palattava sisälle hirsikämppään. Revontulitus taukosi, ja iltapala jäähtyy.

S amuli Näkkälä annostelee porokeittoa lautaselle ja lohkaisee reseptin:

Vuollaan jäistä lihaa, käristetään kattilassa, lisätään suola, potut ja vesi. Kiehautetaan ja syödään kattila tyhjäksi. Jos joku on lisännyt vihanneksia, ne viskataan lopuksi pois.

Olen Pöyrisjärven erämaassa ja ryystän porokeittoa, koska halusin tehdä retken Käsivarren saamelaisten poromiesten maailmaan.

Eräopas Samuli Näkkälä odottaa revontulia Pöyrisjärvellä.
Eräopas Samuli Näkkälä odottaa revontulia Pöyrisjärvellä.

Löysin Enontekiöltä firman nimeltä Näkkälä Eräpalvelut ja oppaan nimeltä Samuli Näkkälä. Hänen kotikylänsä nimen lukija varmaan arvaakin. Näkkälä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä täältä Pöyrisjärveltä. Näkkälästä aloitimme retkemme iltapäivällä. Kelkkakyyti tuntureiden väleistä järvelle kesti noin tunnin.

Ja täällä sitä nyt ollaan.

Näkkälän paliskunnan laitumilla, kaukana turistikeskusten värivaloista ja valomerkeistä. Illastamme kynttilöiden kajossa, koska tupa on sähkötön. Näkkälä kaivaa esiin iPhonensa ja asettaa sen lentokonetilaan. Kenttää ei ole.

"Miten nyt kun ei pääse fesebuukkiin", hän sanoo.

Se oli vitsi, mutta Facebook ei ole. Sosiaalisen median avulla poromiehet jakavat tietoa esimerkiksi ahmojen tappamista poroista.

Samuli Näkkälä sytyttää ainoan valon Pöyrisjärven varaustuvassa.
Samuli Näkkälä sytyttää ainoan valon Pöyrisjärven varaustuvassa.

Samuli Näkkälä lisää klapin norjalaiseen Jøtul-kaminaan ja kertoo matkailupalvelustaan.

Hän kannattaa pienimuotoista ja paikallista. Näkkälä sanoo ryhtyneensä oppaaksi Pöyrisjärven maille, koska ellei hän, niin joku "etelän pitkätukka" näin olisi tehnyt joka tapauksessa.

Täällä vaaditaan paikallistuntemusta: pitää tietää porojen sijainti, ettei aja kelkalla tokkaan ja hajota laumaa. Pitää tietää, missä ovat heikot jäät ja sulat. Näitä ei gps-laite näytä.

Ja paikalliset ihmiset ja heidän alueensa, nekin täytyy tuntea. "Et sie voi joka paikassa kulkea miten haluat, vaikka on jokamiehenoikeus. On esimerkiksi järviä, joihin ei voi mennä kalaan."

Artikkeliin liittyvät

Pöyrisjärven erämaassa ei risteile moottorikelkkareittejä. Täällä saa kelkkailla vapaasti vain enontekiöläinen. Kerran Näkkälä kohtasi maille eksyneen 15 kelkan kulkueen, siis tavallisen näyn vaikka Levillä.

"Sydäntä kylmäsi katsoa."

Laskemme lusikat pöydälle ja romistelemme ulos katsomaan, leiskuisiko taivaalla taas. Näyttää pilveentyvän, palaamme sisälle. Kamina käy jo niin kuumana, että toppavarusteet on riisuttava.

Pöyrisjärven seudulla laiduntaa nelisen tuhatta poroa. Talvella poro liikkuu paljon. Se etsii hangen alta syötäväkseen jäkälää.
Pöyrisjärven seudulla laiduntaa nelisen tuhatta poroa. Talvella poro liikkuu paljon. Se etsii hangen alta syötäväkseen jäkälää.

Näkkälä lehteilee tuvan vieraskirjaa. Joskus poromiehet kuulemma narraavat toisiaan tällaisilla merkinnöillä: Lissu ja Tiina yöpyivät täällä. Toivomme kovasti tapaavamme poromiehiä. Jatkamme vaellusta pohjoiseen.

Asiakkaistaan Näkkälä kertoilee hieman huvittuneena. Retkeä tilatessaan he kyselevät kaikenlaista ohjelmaa, kuten eläinhavaintoja ja pilkkimistä.

"En minä voi luvata, että näemme riekon kello 12.18 ja teemme jäähän reiän ja saamme harjuksen kello 16.20."

Kun asiakkaat lopulta saapuvat tiettömän erämaan rauhaan, suorittaminen unohtuu. Kynttilänvalo sulattaa cityihmisen.

Porokeitto painaa vatsassa, makuupussi kutsuu. Vielä yksi kysymys Näkkälälle: onko olemassa kasvissyöjä-poromiestä?

"Sellaista ei ole."

Aamulla aurinko nousee suoraan silmään.

Istun porontaljan alla moottorikelkan reessä, kello on kai puoli yhdeksän. Vauhtiviima pyrkii palttooseen.

Sitten meillä käy mäihä.

Pöyrisjärven jäällä vastaan kelkkailee poromies koiransa kanssa. Hänen nimensä on Marko Ranta. Käy ilmi, että toinen edellisyönä näkemistämme valoista loisti Rannan kelkan keulasta. Melkein koko yö oli kulunut paimentaessa.

Näkkälä tietysti tuntee Rannan, he kuuluvat samaan paliskuntaan. Näkkälä ja Ranta päättävät, että turistin sopii nyt vierailla poromiesten leirissä. Aina se ei ole mahdollista.

Matka jatkuu Pöyrisjärven rannoilla sijaitsevien poromiesten kämppien ohi. Ne ovat vain kerrostaloyksiön kokoisia, mutta seinistä katselevat satelliittilautaset. Sata tv-kanavaa ja dvd-soitin auttavat, jos huono sää estää paimennushommat viikon ajan. Sähkö tulee aggregaatista.

Vartin ajon päätteeksi pysähdymme piskuisen jalasmökin eteen. Kaksi kertaa kolmen metrin kokoinen koppi sijaitsee ylämaalla siten, että joka suuntaan näkyy kilometrejä, ellei kymmeniä.

Poromiehet kutsuvat asumusta "kömmötiksi".

Kömmötti on paimenien tukikohta. Se on vedetty autiomaahan neljällä kelkalla. Pöyrisjärven kiinteät kämpät ovat kilometrien takana, kun taas kömmötin voi siirtää karjan lähettyville.

Nyt porot kuopivat ruokaa viereisten vaarojen kupeilla, levällään kuin lattialle viskattu kourallinen hiekkaa.

Poroja on näillä rinteillä tuhansia. Ne ovat niin kaukana, että maallikko erottaa eläimet ilman kiikareita vain vaivoin. Poropaimenien tehtävä on pitää omat porot tällä alueella. Ne eivät saa vaeltaa Norjaan eivätkä sekoittua viereisen tokkakunnan poroihin.

Porot himoitsevat Norjaan, koska siellä kasvaa enemmän jäkälää kuin Suomessa. Maiden välistä raja-aitaa sortaa lumi, ja korjaustoimet kuuluvat poromiehille.

Ja jos yksikin poro läpäisee raja-aidan, Ranta ja Näkkälä ajavat sen kelkalla takaisin.

Öisin kelkka kiertää tokan muutaman tunnin välein. Yksi kierros kestää puolitoista tuntia.

Lumella lojuu tiiviitä verkkoaitarullia. Paimenet vetävät niitä kelkan perässä lanatakseen neitseellisiä uria. Kun poro tai peto ylittää jäljen, käynnistä jää lumeen merkki. Näin eläinten liikkeet huomaa öisinkin.

Kömmötin laverilla lämmittelee Samuli Näkkälän veli Jouni. Hän sanoo nukkuneensa edellisyönä nelisen tuntia. Ranta ja Näkkälä kiertävät tokan vuorovedoin.

Pienellä pöydällä lepää puukko, kahvipannu, kupit, TV Mix -karkkipussi ja muutama mandariini. Lempiruokiin kuuluu gurppa eli savustettu poronjauheliha. Se nautitaan yleensä Coca-Colan kera. Ovenpielessä säteilee kamina, seinällä roikkuu paristoradio, vessapaperia ja nippu nuuskarasioita.

Marko Ranta ojentaa makeispussia ja kertoo poromiehen arjesta. Paimenvuoro tunturissa kestää viikon, sitten saa levätä kotona kaksi.

Näkkälän tokkakunnassa on kymmenen kokopäivätoimista poromiestä.

Vai tällaista on Saamenmaan poromiehen elämä. Entäpä joikaaminen? Laulaa lurautatteko te täällä koskaan?

No eipä juuri, miehet hymähtävät. Se se vasta teennäistä olisi, jos turisteille tarkoitettuun retkeen kuuluisi joikuesityksiä.

Mutta joskus omaksi iloksi, mikäpä ettei.

Samuli Näkkälän mielestä kelkan tai veneen moottorin mouru muodostaa joiulle oivallisen taustan.

Retkiä Pöyrisjärven erämaahan järjestää Enontekiöllä Näkkälä Eräpalvelut (040-5932019). Jutussa kuvatun yhden yön retken hinta on 240 e / hlö (sis. majoituksen ja ateriat).
Matkanjärjestäjiä saamelaisten maisemiin Käsivarressa löytyy osoitteesta www.tosilappi.fi, Utsjoella www.saamivillage.fi ja Inarissa www.visitinari.fi