Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Miksei Suomessa syödä, kun juodaan? – Suomalaisten juomatavoilla se olisi tarpeen

Kaljakuppilan tiskiltä löytää korkeintaan härskiintyneen suolapähkinäpöntön, ihmettelee Riku Rantala kolumnissaan.

Matka
 
Riku Rantala
Riku Rantala
Kirjoittaja on lauantain kolumnisti.

Suomessa on monta hienoa asiaa, joiden soisi olevan suurempiakin vientituotteita: meikäläinen neuvolajärjestelmä, peruskoulutus tai vaikkapa vankeinhoito voisivat tehdä maailmasta paremman paikan jopa miljardeille ihmisille.

Mutta paljon on meilläkin maailmalta vielä opittavaa. Otetaan tipattoman tammikuun kunniaksi esimerkki juomakulttuurista – tai oikeastaan sen puutteesta.

Alkoholinkulutuksesta, oluen tilavuusprosenteista ja anniskelualueista meillä kyllä keskustellaan, mutta harvemmin esille tuodaan yhtä merkittävää eroa, joka matkailijalle pistää silmään: Suomessa ei syödä, kun juodaan.

Juuri nyt istun Andamaanienmeren rannalla kalastajakylässä. Trooppista yötaivasta vasten erottuu Phang Ngan lahden upea karstisaaristo. Kuuntelen aaltojen loisketta ja nautin yömyssyä kuin kuka tahansa turisti.

Paikalliset ovat suvaitsevaisia, vaikkeivät muslimiutensa tähden itse juo. Mutta hekin tietävät faktan, että ryypyn ohessa on aina syötävä jotain. Edessäni helmeilee lasillinen yaa dongia, thaimaalaista yrttipontikkaa, mutta sen seuraksi kiikutetaan pian huikopalaa.

Ja millaista: plaa ching chang kelpaisi nappomiehelle missä tahansa – suolattu ja aurinkokuivattu anjovis on täydellinen särvin. Pyhän kolminaisuuden täydentävät vihreät linnunsilmächilit ja lusikallinen palmusokeria.

Siemailen juomaa ja muistelen maailman parhaita kyytipoikien kumppaneita: uppopaistettuja keittobanaaninsiivuja Amazonilla, edamame-papuja Japanissa, puolihuolimattomia tapaksia Barcelonassa, dagestanilaisten mafiosojen kattamaa zakuskapöytää…

Miksi ihmeessä Suomessa vain juodaan ja jätetään syömättä?

Tätä on moni reissusta palannut päivitellyt: meillä keittiöt suljetaan tuntikausia ennen anniskeluajan päättymistä. Kotimaisen kaljakuppilan tiskiltä löytää korkeintaan härskiintyneen suolapähkinäpöntön, ja yökerhoissa verensokeria on ilmeisesti ajateltu hallittavan energiajuomilla.

Juuri suomalaiset juomatavat edellyttäisivät vankkaa oheissyöpöttelyä. Tutkimustiedon mukaan matala verensokeri on erittäin vaikuttava tekijä esimerkiksi humalaväkivallassa.

Jos hallitus haluaisi vähentää alkoholihaittoja, se voisi ensi alkuun rätkäistä kunnon haittaveron sellaisille ravitsemusliikkeen irvikuville, jotka eivät tarjoile kohtuuhintaista pikkupurtavaa pilkkuun saakka.

Ja plaa ching chang pakolliseksi kaikkiin kapakoihin.

Kirjoittaja on kirjailija, joka suosii Veikko Huovisen ryyppyneuvoa: zakuskapalojen merkitystä ei ole syytä väheksyä.

Oikaisu kello 12.12: Rantalan nimi vaihdettu oikeaan muotoon ingressissä, jossa se oli virheellisesti Rantanen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!