Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Vaihda vesibussiin Amalfin rannikolla – meritse pääsee kätevästi kaupungista toiseen

Napoli, Capri, Sorrento ja Amalfi ovat lyhyen merimatkan päässä toisistaan. Vesibussin kyydissä pääsee tutustumaan upeisiin maisemiin, paikallisiin herkkuihin ja tunnelmallisiin auringonlaskuihin.

Hannu Pesonen

Espresso vai cappucino, signora? Ja herralle spritz Camparilla?

Hymyilevällä tarjoilijalla on hohtavanvalkoinen paita, liivi ja solmio. Juomien ja suolapalojen tarjoilu sujuu jouhevasti, tilaapa ne baaritiskiltä tai hänen kulkiessaan myyntikorin kanssa asiakkaiden luokse.

Paikallisliikenteen kulkuneuvossa on vaikea toivoa parempaa palvelua. Juomansa voi nauttia kansituolissa katsellen maisemia, jotka Unesco on hyvästä syystä valinnut maailmanperintökohteeksi.

Tuossa lipuvat ohi Amalfin jyrkät rantatörmät. Pian eteen tulevat Positanon talot, jotka roikkuvat pääskysenpesien lailla kallionkyljestä. Sieltä vesibussi ottaa suunnan kohti Sorrentoa.

Laineiden kimallellessa on pakko hyräillä hetki Palaja Sorrentoon -canzonen säkeitä.

Joukkoliikenne Napolinlahden ja Amalfin rannikon yhteysaluksilla voi olla joskus suorastaan ihanaa.

Suomalaiset matkailijat ovat kokeneita turistibussien käyttäjiä ja autonvuokraajia. Niinpä nelipyöräinen valitaan usein silloinkin, kun jokin muu matkustusmuoto olisi antoisampi.

Moni matkaopas neuvoo tutustumaan Italian helmiin kuuluvaan Amalfin rannikkoon autolla. Ajo jyrkkien kallioseinämien vieriä mutkittelevia kapeita ja ruuhkaisia teitä voi kuitenkin olla hankalaa. Turvalliset pysähdyspaikat ovat harvassa, ja perillä kadut ovat ahtaita ja parkkipaikat tiukassa.

Merellä aika ei kulu jonoissa. Esimerkiksi Napolin ja Caprin välillä kulkee päivittäin noin 25 alusta eli melkein kaksi tunnissa, ensimmäinen ennen aamukuutta ja viimeinen iltakymmeneltä.

Liikenne Sorrentoon, Amalfiin ja Positanoon päättyy yleensä ennen iltaseitsemää ja niiden välillä vuoroja on 5–10 päivässä.

Aluksia käyttäen voi rakennella joustavia näköalareittejä Napolin, Sorrenton, Amalfin, Positanon ja Pozzuolin välillä tai Caprin, Ischian ja Procidan saarille. Merimatka vie kohteesta riippuen vajaasta puolesta tunnista puoleentoista ja maksaa 8–20 euroa. Matkahien voi huuhdella pois yleisillä uimarannoilla, joilla italialainen lomafiilis on aidoimmillaan.

Kaikille rannikkoaluksille voi ostaa lippuja verkosta. Netistä voi tarkistaa myös aikataulut.

Lippuja saa myös satamien lippuluukuilta.

Hannu Pesonen
Caprin ja Amalfin välillä kannattaa poiketa myös Positanossa.
Caprin ja Amalfin välillä kannattaa poiketa myös Positanossa.
Sitruunaherkkuja Amalfissa

Vesibussi tuo Caprilta Amalfiin runsaassa tunnissa. Ohi lipuu rannikko, jolla sitruuna- ja appelsiinirinteet pengertyvät jylhän kivikon keskellä.

Täällä sitruuna ei putoa kauas puusta. Pitkulainen ja paksukuorinen sfusato amalfitano puristetaan limoncello-likööriksi tai jäähileiseksi janojuomaksi granitaksi.

Hannu Pesonen
Amalfissa ei eksy: kujat vievät keskustorille.
Amalfissa ei eksy: kujat vievät keskustorille.

Lohkoja päätyy myös lautasille rantaravintolan mainioiden mustekalacarpaccion ja höyrytettyjen sinisimpukoiden kylkeen.

Amalfi oli ennen vauras kaupunkitasavalta. Mahti loppui vuonna 1343 maanjäristykseen ja tsunamiin, jotka pyyhkivät pois valtaosan rakennuksista ja asukkaista.

Nyt matkailusta elävän koristeellisen rantakylän halki kävelee varttitunnissa.

Vielä pala mansikkatorttua keskusaukion katusoittajia kuunnellen, sitten kohti Positanoa, johon vesibussi vie 20 minuutissa.

Muotia ja ravintoloita Positanossa

Positano on ollut amerikkalaisturistien suosikki siitä lähtien, kun kirjailija John Steinbeck innostui ylistämään sitä vuonna 1953.

Sitä ennen muinaisen Amalfin valtion satama oli köyhä kalastajakylä. Puolet asukkaista oli 1800-luvun puoliväliin mennessä muuttanut Yhdysvaltoihin kurjuutta pakoon.

Nyt siellä on muotia, ravintoloita ja hotelleja mutta vähän tekemistä. Uusi matkalippu siis, ja 40 minuutissa Sorrentoon.

Upeita maisemia Sorrentossa

Sorrenton satamasta keskustaan vievän pikkubussin odotteluun voi mennä puoli tuntia. Excelsior Vittoria -hotellin ulkoravintolaan vie huomaamaton hissi, joka nousee pystysuoran kallioseinämän huipulle kahdessa minuutissa.

Ravintolan terassilta aukeaa yksi rannikon upeimmista maisemista. Rauhallisia näköalapaikkoja tarjoaa myös hotellin suuri ja rehevä puisto, joka vie Sorrenton pääaukiolle Piazza Tassolle.

Sorrento on täysiverinen turistikohde. Se on kuitenkin säilyttänyt aidon italialaisen tunnelmansa.

Siksi moni palaa sinne uudelleen kuten De Curtisin veljesten Erneston (säveltäjä) ja Giambattistan (sanoittaja) Torna a Surriento -laulu on vuodesta 1905 asti kehottanut.

Enrico Caruson, Elvis Presleyn ja Mauno Kuusistonkin tulkitsemaa laulua muistetaan laatalla, joka kurkistaa kukkaköynnösten keskeltä Sorrenton rautatieasemaa vastapäätä.

Auringonlaskuja ja tunnelmointia Caprilla

Asemalta puhkuu meikäläistä lättähattua muistuttava Circumvesuviana-paikallisjuna heiluen ja natisten tunnissa Sorrentosta Napoliin. Matkan varrella voi hypätä junasta Pompejin ja Herculaneumin raunioille tai poiketa Vesuviuksen rinteille.

Napoliin pääsee Sorrentosta myös vesibussilla 40 minuutissa. Tai sitten merellisen rengasmatkansa voi päättää palaamalla takaisin Caprille 20–30 minuutissa.

Caprilla ilta tarjoaa kaksi huvitusta, josta päiväretkiä tekevät suuret ryhmät jäävät aina paitsi.

Monet paikalliset odottavat, kunnes turisteja kuljettava soutuveneliikenne kuuluisaan Grotta Azzurraan eli Siniseen luolaan kuuden jälkeen lakkaa. Sen jälkeen he uivat kivilaiturilta kymmenen metrin matkan luolaan ihailemaan rauhassa sen veden upeaa hehkua.

Hannu Pesonen
Veneruuhka Caprin Sinisen luolan edustalla jatkuu iltakuuteen asti.
Veneruuhka Caprin Sinisen luolan edustalla jatkuu iltakuuteen asti.

Faron majakkaniemi taas on koko rannikon parhaita paikkoja nauttia tramontosta, Napolinlahden hehkuvasta auringonlaskusta. Rituaalin täydentävät kalliouimarannan baarin auringonlaskudrinkki ja täytetyt kesäkurpitsankukat.

Niiden jälkeenkin ehtii vielä hyvin satamaan kello 22.05 lähteväään viimeiseen alukseen kohti Napolia – jos enää haluaa.

Hannu Pesonen
Procida on Capria ja Ischiaa rauhallisempi kalastajasaari.
Procida on Capria ja Ischiaa rauhallisempi kalastajasaari.
Hannu Pesonen
Caprin vesibussisataman vieressä on caprilaisten suosima ranta.
Caprin vesibussisataman vieressä on caprilaisten suosima ranta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!