Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Ruska kutsuu Kuusamoon – tässä ovat komeimmat vaellusreitit ja kivoimmat nähtävyydet

Valitse pitkä tai lyhyt vaellusreitti, käy katsomassa karhuja ja poimi talteen trendikkäät villiyrtit.

Päivi Arvonen

Kuusamon ruska alkaa 13. syyskuuta kello 12. Määritelmä on peräisin Oulangan tutkimusaseman johtajalta Juha Viramolta, jolta presidenttipari Tellervo ja Mauno Koivisto tiedusteli alkamisajankohtaa vuonna 1984.

Viramo on kertonut, että hän keksi kellonajan itse mutta laski päivämäärän Kevon tutkimusaseman koivun ruskaa selvittäneen tutkimuksen perusteella.

Ruskavärien ilmestymistä säätelee päivän pituus, joka on vakio. Sää vaikuttaa ruskan väreihin mutta ei sen alkamiseen.

Sateisina syksyinä ruskassa on enemmän keltaista. Punaista ilmestyy pikkupakkasten jälkeen. Kuusamon alueella maaruska on yleensä puuruskaa näyttävämpi.

Kuusamon luonto on sykähdyttänyt suomalaisia yli sata vuotta. Kuusamoa mainostettiin yhtenä merkittävimmistä käyntikohteista jo 1890 Suomen matkailuyhdistyksen vihkosessa.

Karhunkierrokselle tai päiväksi vaeltamaan

Tänä vuonna 60 vuotta täyttävä Oulangan kansallispuisto sai hienon syntymäpäivälahjan matkaopassarja Lonely Planetilta. Se listasi Oulangan Euroopan yhdeksän parhaan kansallispuiston joukkoon ainoana suomalaisena.

Perusteluissa hehkutetaan erityisesti 80 kilometrin mittaista Karhunkierrosta, joka täytti viime vuonna 60 vuotta. Se on Suomen suosituin vaellusreitti.

Karhunkierroksen voi kiertää lyhyemmissä osissa. Koko reitin suositeltu kiertoaika on 4–6 päivää. Todellinen aika riippuu kunnosta ja vaellustyylistä.

Reitin varrella on Oulangan ja Karhunkierroksen luontokeskusten lisäksi leirintäalue, seitsemän autiotupaa, kaksi päivätupaa sekä lukuisia laavuja, tulentekopaikkoja ja kuivakäymälöitä.

Karhunkierrosreitti pidetään kunnossa kesäkuun alusta lokakuun puoliväliin.

Päivi Arvonen
Pienen karhunkierroksen riippusilloilla on syysviikonloppuisin paljon vaeltajia.
Pienen karhunkierroksen riippusilloilla on syysviikonloppuisin paljon vaeltajia.

Huikeiden kanjonien ja koskien äärelle pääsee myös 12 kilometrin mittaisella Pieni karhunkierros -päiväreitillä. Kitkajoen monista koskista näyttävin on Jyrävän yhdeksän metrin putous.

Pieni karhunkierros on määritelty keskivaikeaksi, ja sen kiertämiseen suositellaan varattavaksi 5–9 tuntia. Lyhyillä lepo- ja kuvaustauoilla reittiin kuluu 3–4 tuntia.

Ylämäessä puuskuttajaa tulee usein vastaan joku, joka juoksee kepein askelin reitin ympäri alle parissa tunnissa. Taukopaikkojen kuten laavujen ja autiotupien lisäksi reitin varrella on penkkejä, joilla hitaampi voi levähtää.

Reitti vaatii hyvää kuntoa erityisesti korkeuserojen vuoksi.

Pienelle karhunkierrokselle on rakennettu portaita ja pitkospuita kulkua helpottamaan.

Kierroksen jyrkimmät portaat johtavat Kallioportin jylhiin maisemiin. Portaita kertyy yhteensä 252, mikä vastaa kipuamista kerrostalon 13. kerrokseen.

Päivävaellusreiteissä on paljon vaihtoehtoja. Pieni karhunkierros on etenkin viikonloppuisin luonnon hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä nauttivalle patikoijalle liian ruuhkainen.

Väljempiä ovat Riisitunturin 11 kilometrin pituinen Riisin Rietas ja Oulangan kuuden kilometrin Kanjonin kurkkaus. Niillä seurana ovat usein vain eläimet etenkin myöhään iltapäivällä.

Runsaiden sateiden vuoksi moni reitti on tänä syksynä kosteampi kuin vuosiin. Ainakin Riisitunturin reitille kannattaa varata vaelluskenkien sijaan kumisaappaat.

Päivi Arvonen
Riisitunturin huipulla voi nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta, sillä ruuhkaa ei yleensä ole.
Riisitunturin huipulla voi nauttia rauhasta ja hiljaisuudesta, sillä ruuhkaa ei yleensä ole.

Ajo Rukalta päivävaellusreittien aloituspisteisiin kestää puolesta tunnista tuntiin. 7,5 kilometrin Valtavaaran huiputukselle pääsee kävellen suoraan Rukankylästä.

Kiutakönkään kuohut ja Oulangan luontokeskus

325-metrinen koski Kiutaköngäs on kansallispuiston tunnetuimpia nähtävyyksiä. Koski on osa Karhunkierroksen reittiä, mutta sen kuohuja ja ruskanpunaisena hehkuvaa dolomiittikalliota pääsee ihailemaan myös kävelemällä kilometrin matkan Oulangan luontokeskuksesta.

Kosken alajuoksun kuohut voi kokea myös pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunujen kanssa 200 metrin esteettömällä Könkään Kuohu -reitillä.

Oulangan luontokeskus ilmaisine näyttelyineen ja luontokuvaesityksineen on oiva koko perheen retkikohde, jossa voi perehtyä alueen luontoon.

Keskuksessa on kahvio ja pieni myymälä. Infopiste tarjoaa esitteitä ja retkeilyneuvontaa.

Sieniä suoraan pannulle ja villiyrttejä mausteeksi

Kansallispuistoissa saa kerätä sieniä ja marjoja mutta ei kasveja eikä mitään maaperään kuuluvaa. Vaellusreittien varrella on usein polkujenkin vieressä mustikoita, puolukoita, juolukoita, variksenmarjoja ja jopa villivadelmia ja lakkoja.

Villiruoka on kasvava matkailutrendi. Kuusamossa yrittäjät ovat rakentaneet vuosittain syyskuun alussa järjestettävän Wild Wellbeing -tapahtuman.

Siellä hyvinvointia haetaan saunomisesta ja luonnossa liikkumisesta. Luonnosta kerätään puhtaita raaka-aineita, ja niistä valmistetaan ateria keittiömestarin johdolla valmistamalla.

”Sienet ovat melkoisia veijareita, koska niitä löytyy eri vuosina eri paikoista. Sienet yllättävät minut aina”, kertoo keittiömestari Jarmo Pitkänen. Hän vetää villiruokaluentoja ja -kokkikursseja.

Päivi Arvonen
Keittiömestari Jarmo Pitkänen kerää luonnosta trendikkäät villiyrtit.
Keittiömestari Jarmo Pitkänen kerää luonnosta trendikkäät villiyrtit.

Esimerkiksi haperot ja tatit ovat retkeilijälle helppoa ravintoa. Niitä voi paistaa sipulin ja voin kanssa suoraan pannulla.

”Syksyisestä luonnosta voi aterian mausteeksi, vaikka pippurin korvikkeeksi, kerätä siankärsämöä tuomaan luonnon eksotiikkaa lautaselle. Apilankukka sopii syötäväksi koristeeksi”, Pitkänen vinkkaa. Hän käyttää Tundra-ravintolassaan paljon villiyrttejä.

www.ruka.fi/wild-wellbeing

Karhuja näkee kojusta ja suurpetokeskuksessa

Karhuja näkee varmuudella ja turvallisesti Kuusamon suurpetokeskuksessa. Sen kuuluisin asukas, runsas vuosi sitten taiteilijan uran aloittanut 16-vuotias Juuso-karhu kutsuttiin viime huhtikuussa Taideseura Koillinen ry:n kunniajäseneksi.

”Karhut ovat nokkelia ja kekseliäitä, mutta Juuso kaipaa erityisesti läheisyyttä ja yhteistä tekemistä, ja siksi sen kanssa on leikittävä ja puuhailtava paljon”, kertoo keskuksen johtaja Sulo Karjalainen.

Opastetuilla kierroksilla saa tuhdin huumorilla höystetyn tietopaketin paitsi karhuista myös ketuista, ilveksistä ja koirasusista. Keskus on avoinna päivittäin paitsi silloin, kun karhut ovat talviunilla.

Luonnossa vapaana eläviä karhuja näkee ja pääsee kuvaamaan piilokojuista.

Päivi Arvonen
Villikarhuja voi nähdä ja kuvata piilokojuista.
Villikarhuja voi nähdä ja kuvata piilokojuista.

Monilla vaellusreiteillä vastaan tulee poroja, joskus jopa pitkospuita pitkin.

www.kuusamon-suurpetokeskus.fi

Karhukuvausyrityksiä: articmedia.fi, karhujenkatselu.fi ja karhutupa.fi

Kansallispuistot: luontoon.fi

Tärkeintä on hyvät kengät ja huolellinen ennakkosuunnittelu

”Hyvät ja jo sisään ajetut kengät ovat ehdottomasti tärkein retkeilyvaruste”, sanoo Oulangan luontokeskuksen hoitaja Airi Kallunki.

”Moni lähtee vaeltamaan paitsi epäsopivilla kengillä myös liikaa varusteita mukanaan. Karhunkierroksen varrella on pisteitä, joissa varusteita voi täydentää. On tärkeää huomioida vuodenaika ja valoisan ajan pituus.”

Eniten vaaraa ja vaikeuksia aiheutuu, jos retkeilijä ei ole käyttänyt aikaa etukäteissuunnitteluun.

Matkapuhelinverkko ulottuu kaikkialle Oulangan kansallispuistossa, mutta kuuluvuus kanjonien pohjalla saattaa olla huono. Nouseminen korkeammalle maastokohdalle parantaa kuuluvuutta.

Kansallispuistojen reitit on merkitty maalimerkein ja opasviitoin, joten eksymisvaaraa ei ole.

Roskattoman retkeilyn periaatteen mukaan retkeilijä kantaa pois kaiken jätteen, jota ei voi turvallisesti polttaa.

Juomatölkki ja muovi säilyvät luonnossa noin tuhat vuotta. Tupakantumpin maatuminen kestää jopa 15 vuotta ja banaaninkuorenkin vuoden tai kaksi.

Oikaisu 12.9. klo 11.40: Kartassa korjattu Riistatunturi Riisitunturiksi.

Päivi Arvonen
Purojen vesi on puhdasta.
Purojen vesi on puhdasta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!