Valikko

Pohjois-Siperiassa on putousten ja lumilampaiden maa, jossa retkeilijä kohtaa Venäjän erikoisimman maiseman

Putoranan laakio on Unescon luonnonperintökohde, mutta ilman turvallisuuspalvelun lupaa sinne ei ole asiaa.



Vaahtopäät keikuttavat pientä laivaa järvenselällä napapiirin pohjoispuolisessa Siperiassa. Olemme kuuden tunnin matkalla vesiteitse Norilskin kaupungista itään.


Taskussa on lupalappu, jonka on myöntänyt Venäjän turvallisuuspalvelu FSB. Ilman sitä ei ole asiaa tähän Unescon luonnonperintökohteeseen.


Edessä avautuu pitkä, portaittaisten vuorten reunustama järvi, Lama. Tämä on Putoranan laakiota.


252 miljoonaa vuotta sitten täällä ratkaistiin maailman kohtalo. Putoranalta alkoi valtaisa tulivuorenpurkausten sarja, joka lämmitti ilmakehää viisi astetta. Seurasi sukupuuttoaalto, permikauden joukkotuho. 99,5 prosenttia maailman eliöistä kuoli.


Täällä näkyvät tuhon viimeiset jäljet: Putoranan omituiset tektoniset basalttivuoret. Ne ovat päältä laakeita mutta katkeavat jyrkkäreunaisiin laaksoihin, kuten Venäjän syvimpään kanjoniin, yli 1 300 metriä syvään Hibarbaan.



Kun laiva viimein tömähtää laituriin Lamajärven itäpäässä, vastassa on tyly mies panta päässä.


”Jos haluatte pystyttää teltan, teidän on mentävä tuuuooonne”, hän osoittaa parin kilometrin päähän.


Oleg Kraštševski on kaikkea yhdessä persoonassa: lomakyläyrittäjä, luonnonpuiston vartija, kansanperinteen kerääjä ja omatekoinen šamaani.


Yhden yön ”ekonom-luokan” majoitus tarkoittaa pahviseinäistä hökkeliä, jossa on ikkunalasien tilalla muovit. Huussissa ei ole paperia.


Kraštševskin tytär ja tämän poikaystävä tulevat kyselemään suomalaisesta black metalista. Nuoret kertovat, että täällä on nähty suomalaisia ennenkin. Viime kesänä Lamalla kalasteli muuan Mikko.


Lomakylä on täynnä tynnyreitä ja romua. Ruoka tarjoillaan kertakäyttöastioista. Listalla on peuraa, joka on ilmeisesti kaadettu täältä Putoranan luonnonpuiston puskurivyöhykkeeltä.


Lamajärveltä matka jatkuu vaeltamalla Hoisijokea pitkin. Sen uurtama laakso näyttää suunnilleen siltä kuin laaksot näyttivät ennen ihmistä: heleänvihreää lehtikuusimetsää, vuolaana virtaavia puroja, korkealla siintäviä jäätiköitä. Juolukanvarvut ja punaherukkapehkot notkuvat marjoista.


Maasto on vaikeaa, eikä polkuja juuri ole. Louhikot ja suot hidastavat vauhtia. Pahinta on korkea pajukko, joka haraa vastaan ja takertuu rinkkaan.


Putoranalla elelee karhuja ja susia. Keväällä ja syksyllä laakio osuu peurojen muuttoreitille, jota pitkin taivaltaa satojatuhansia sarvipäitä.


Tällä kertaa eläinhavainnot jäävät laihoiksi: haukka, sopuli ja runsaasti sopulien polkuja. Metsäisillä rinteillä näkyy pesäkoloja. Yhdestä höyryää hengitystä, mutta asukki ei halua näyttäytyä.


Ihmisiä näkyy kuuden päivän vaelluksella kaksi kertaa.


Kolmantena päivänä maisema muuttuu. Metsänrajassa lehtikuusi väistyy, lopulta myös paju. Jäljelle jää rakka.


Yhtäkkiä edessä on lumoava umpikuja. Rosoisen basalttiseinämän halkeamasta joki vyöryy kymmenien metrien korkuisena vesiputouksena.


Syömme lounaan katsellen veden kuohua ja sen jälkeen kastaudumme putouksen alla. Kylpy ei ole aivan niin jäätävä kuin voisi kuvitella.



Putorana on todellista veden valtakuntaa. Siellä on isoja vuoristojärviä ja tuhansia ja tuhansia vesiputouksia, enemmän kuin missään muualla Venäjällä.


Putoranalla sijaitsee Venäjän korkein portaittainen vesiputous Talnikovyi (600 metriä), korkein yksittäinen vesiputous Kanda (108 metriä) ja virtaamaltaan isoin, niagaramainen Kureika­joen putous. Talvella putoukset jähmettyvät näyttäviksi jäärykelmiksi.


Hoisijoen putouksen yläpuolella aukeaa kuumaisema, puuton laakso, jonka reunoilta erottuu yhdeltä seisomalta parikymmentä vesiputousta.


Yövymme putouksen äärellä. Trangian monikäyttöpoltin ei suostu toimimaan paikallisella bensalla, joten lämmitämme ruokaa polttamalla bensaa säilyketölkissä. Puurossa lilluu karstaa, mutta ainakaan emme näänny nälkään, kuten yksi Putoranan-kävijä kolme vuotta sitten.



Kuulaakson päässä seinä nousee taas pystyyn. Putoranalla ei ole merkittyjä reittejä, joten nousupaikka pitää hakea itse. Jyrkänteestä löytyy hieman loivempi kohta, ja pykäläisistä kivistä pitelemällä pääsee hivuttamalla ylös.


Viimeinkin olemme Putoranan laakion päällä. Ehdimme astella karun Hoisijärven rantaan, kun pilvi ympäröi meidät ja näkyvyys katoaa. Ei ole mieltä jatkaa, vaan palaamme alas.


Vielä emme kuitenkaan ole tyytyväisiä. Tektonisten vuorten, kanjonien ja vesiputousten lisäksi haluaisimme nähdä edes vilauksen uhanalaisista Putoranan lumilampaista, joita ei elä missään muualla.


Lumilampaita on arvioitu olevan kaikkiaan puolitoista tuhatta. Aika ajoin niitä salametsästetään urosten komeiden, käyrien sarvien vuoksi. Lumilampaat viihtyvät laakion päällä ja jyrkillä rinteillä ja selviävät paksun turkkinsa avulla ankarasta talvesta.



Hoisijokea ympäröivän ylängön pitäisi olla otollista aluetta lumilammashavaintoihin. Teemme vielä piston kanjonimaiselle sivujoelle ja nousemme jyrkänteiden välistä laakion päälle.


Maisema on hieno. Kuu nousee valtavana pallona laakion takaa, mutta lumilampaista ei näy jälkeäkään. Ulostehavaintokin osoittautuu vääräksi.


Palaamme Lamajärvelle sateessa.


Aamulla norilskilaiset työläisveljekset Roman ja Vadim Šešin tulevat noutamaan. Hitsaajalla ja viilarilla on hieno vene ja 90 hevosvoiman Yamaha-moottori.


”Kesällä tulemme joka ainoa viikonloppu Lamalle. Kausi on niin lyhyt, ettei yhtään mahdollisuutta saa jättää väliin”, kertoo Roman.


Syy intoon tiivistyy yhteen sanaan: nieriä.


Järvellä vene pyörii taas vaahtopäissä. Ennen Talajajoelle tuloa veljekset vaihtavat moottoriin pienemmän potkurin. Veden vähyys on ollut riesana tänä kesänä. Vene poukkoilee, kun Roman yrittää ohjata sen päävirtaan, mutta kerran vene karahtaa särkälle.


Norilskin lähellä metsä on tuhoutunut ja taivaanrantaan ilmaantuvat rikkisaastetta syöksevät tehtaanpiiput.


Eikä Lamajärvikään ole aivan idylli: sen alla 800 metrin syvyydessä tehtiin 1970-luvulla kaksi maanalaista ydinkoetta. Ihminen ponnistelee kovasti yltääkseen samaan tuhovoimaan kuin Putorana 252 miljoonaa vuotta sitten.


Se helpompi vaihtoehto


Keski-Siperiassa on myös Putoranaa helpompia luontokohteita.


Krasnojarskin miljoonakaupungin kupeessa on ihastuttava luonnonpuisto, jonka portille pääsee bussilla. Puisto tunnetaan metsäisten vuorten laella sijaitsevista erikoisen muotoisista kallioista, Krasnojarskin pylväistä. Niille on annettu ulkonäön mukaisia nimiä kuten Ukko, Akka, Höyhenet ja Munkki.


Aikaa tarvitaan lyhimmillään päivä. Edestakainen kävelymatka on 15 kilometriä, joko Turbazan bussipysäkiltä johtavaa tietä tai Bobrovyi Login hiihtokeskuksesta nousevaa, sembrantuoksuisia harjanteita kulkevaa polkua pitkin.


Varaa mukaan pähkinöitä siperianmaaoraville.

Veneellä, moottori­kelkalla, kopterilla

 Putoranan Lamajärvelle laivakuljetukset hoitaa PutoranaTurtest.putorana.land. FSB:n luvat järjestää matkatoimisto Sputnik rest.travel@mail.ru

 Putoranan eteläosaan kuljetaan Svetlogorskista, jonne on kerran viikossa lento Krasnojarskista. Svetlogorskista on 300 kilometriä venekuljetuksella (www.kyreika.umi.ru) Kureikajoen latvalle, jossa on keskittymä Putoranan suurimpia vesiputouksia.

 Krasnojarskilainen matkatoimisto myy risteilyjä Putoranan pohjois- ja eteläosaan ja hankkii luvat: poloniya.ru

 Vesireitit ovat auki kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Moottorikelkalla vierailuaika on 1.4.–15.5. Kopterilla voi lentää Norilskista tai Turuhanskista.

 Karttoja: marshruty.ru/travel/putorana2015

 Valokuvia: gorshkov-sergey.livejournal.com

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Sadat lääkärit kipusivat tuloeliittiin palkkatyöllä – laskuri näyttää, miten Suomen kovatuloisimmat lääkärit tienaavat

    2. 2

      Oscareissa yllätyksiä: Mel Gibsonin elokuva voittanut jo kaksi palkintoa, ennakkosuosikki La La Land jää ennätyksestä

    3. 3

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    4. 4

      Henkilötunnukseni joutui vääriin käsiin – sain laskun rikollisten nettiostoksista

    5. 5

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    6. 6

      Liikkuminen muuttuu, kannattaako autoa enää omistaa? HS selvitti uudenlaisten autoilupalvelujen tarjontaa ja hintoja

    7. 7

      Trump työntää jo avattua ovea

    8. 8

      ”Harrastan ultrajuoksua, mutta liikunta ei vie aikaa perheeltä” – Näin lapsiperheet järjestävät aikaa liikunnalle

    9. 9

      Vanha suosikki 3310 tekee paluun – suomalainen yritys julkisti uusia Nokia-puhelimia ja tähtää maailman­valloitukseen Googlen kanssa

    10. 10

      ”Itämeren pisin baaritiski” on nyt auki – HS vertaili kaljakärryn vetämistä uudessa ja vanhassa Tallinnan-terminaalissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    2. 2

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    3. 3

      Uudet tutkimukset ovat tuoneet mullistavaa tietoa paastoamisen soluvaikutuksista – Asiantuntija arvioi, kannattaako paasto oikeasti

    4. 4

      Tuomarineuvoston mielestä Norjan Emil Iversen ei aiheuttanut kaatumista: ”Hidastuksesta näki hyvin, mitä siinä tapahtui”

    5. 5

      Terhi Kiemunki erotettiin perussuomalaisista laskutus­epäselvyyksien vuoksi – ”Tämä on iso periaatteellinen kysymys”

    6. 6

      Meskaliinia ”koiran karvanlähtöön”, kokapensaan lehtiä ”teenjuontiin” – HS selvitti: kymmeniä lääkärien vakavia rikoksia jää piiloon potilailta ja valvojalta

    7. 7

      Vanha suosikki 3310 tekee paluun – suomalainen yritys julkisti uusia Nokia-puhelimia ja tähtää maailman­valloitukseen Googlen kanssa

    8. 8

      ”Hän on tasosi yläpuolella” on sinkulle lannistava lause

    9. 9

      Isotuloinen lääkäri vaatii avoimuutta muiltakin – ”Jos asia koetaan hankalaksi, pitää olla toinen systeemi, joka toimii”

    10. 10

      Suomessa on meneillään vallan uusjako – pelissä ovat jokseenkin kaikkien suomalaisten työehdot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vaatteet paljastavat usein ihmisen luokka-aseman, vaikka sitä yrittäisi salata, kertoo tutkija – Tältä köyhyys näyttää ja tuntuu Suomessa

    2. 2

      Suomalaiset nimet aiheuttavat hauskoja ja kiusallisia tilanteita ulkomailla – ”Vieraat ihmiset saattavat hätkähtää, kun he huomaavat, etten ole arabi”

    3. 3

      Rivitaloremontti meni järkyttävällä tavalla pieleen Järvenpäässä – löperösti toiminut valvoja joutuu maksamaan peräti miljoonan euron korvaukset

    4. 4

      Ex-toimitusjohtaja Kari Savolainen, 65, kyllästyi ahneuteen – antaa miljoona euroa, jotta Kirkkonummen korpeen saadaan halpojen asuntojen ekokylä

    5. 5

      Pelastuslaitos kiittelee autoilijoita, jotka muodostivat Turun moottoritielle pelastuskujan – ”Erinomainen ilmiö”

    6. 6

      Pahoinpitelyt ja nöyryyttäminen mursivat 15-vuotiaan sipoolaispojan – Äiti kertoo, että nyt riittää: ”En anna tämän enää olla”

    7. 7

      Otatko työpaikkasi hauskuuttajan vakavasti? Syytä olisi, opastavat tutkijat

    8. 8

      Tiina Lietzén kyllästyi työhönsä ja laski, ettei tarvitse kuukausipalkkaa – hän muutti alkeelliseen mökkiin ja hakkaa metsää

    9. 9

      Lauri Katajainen, 20, etsii rakkautta, joka näkisi autistisen kuoren sisälle – ”Tajuan, etten aiheuta suuria intohimoja tytöissä”

    10. 10

      Saara Aallon rohkea ilmapallotemppu huipensi X Factor -konsertin Lontoossa

    11. Näytä lisää