Valikko

Sotši on taas Mustanmeren kaunotar

Siisti ja subtrooppinen Sotši oli vielä 1980-luvulla suomalaistenkin suosiossa. Nykyisin ranta- ja talviurheilukohteessa ja olympiakaupungissa käy vähän ulkomaalaisia, vaikka reissu kannattaisi.

Satamassa keinuvat suuret huvijahdit, katuja reunustavat magnoliapuut, palmut ja sypressit, ja siellä täällä kohoaa upouusi lasinen pilvenpiirtäjä.

Talot ovat hyvässä maalissa ja tiet sileitä. Onko tämä Venäjää ollenkaan?

Mustanmeren Sotši ei muistuta tyypillistä venäläistä kaupunkia, eikä ero johdu pelkästään subtrooppisesta ilmastosta.

Jo vuosia ennen vuoden 2014 talviolympialaisia Sotšiin ja sen ympäristöön alettiin rakentaa vimmaisesti uusia teitä, junaratoja, hotelleja, urheilukohteita ja asuintaloja.

Ennennäkemätön myllerrys koetteli asukkaiden hermoja ja aiheutti ympäristötuhoja mutta saa kiitostakin.

”Uusien teiden ansiosta minulla menee työmatkaan puolen tunnin sijasta enää vain kymmenen minuuttia”, kertoo matkamuistomyyjä Lidija Sotšin kauppahallissa.

Igoriksi esittäytyvä valtion virkamies on hieman huolissaan jatkuvasta rakentamisesta. ”Toivoisin, että luontoakin säilyisi”, hän sanoo.

Sotšin hienoimmat ravintolat ja hotellit sijaitsevat Mustanmeren rannan tuntumassa. Joukossa on sekä aivan uusia hotelleja että neuvostoaikaisista hotelleista ja ravintoloista nykyaikaisiksi remontoituja.

Internetin varaussivustoilla on lukematon määrä majoitusvaihtoehtoja.

Siistin ja mukavan kahden hengen hotellihuoneen voi saada kauempaa rannasta kukkuloilta 40 eurolla. Rannan kalleimmissa luksushotelleissa hinta on satoja euroja.

Ulkomaalaisia matkailijoita käy noin 400 000 asukkaan Sotšissa hyvin vähän.

Olympialaisia varten rakennetussa ja venäläisittäin ylellisessä Roza Hutor -hiihtokeskuksessa kävi viime talvikaudella yhteensä 800 000 matkailijaa. Heistä vain viisi prosenttia oli ulko­maalaisia.

Tilannetta yritetään korjata. Tammikuussa 2017 Roza Hutorista tulee Venäjän ensimmäinen pakettimatkakohde ulkomaalai­sille: sinne aletaan lennättää lomalaisia Saksasta suorilla lennoilla.


Hyvät rannat maksullisia, englantia kuulee vain vähän

”Tulimme Sotšiin lomailemaan Donin Rostovista omalla autolla. Venäjän ulkopuolella emme ole lomailleet koskaan, ja Sotšikin on meille erittäin kallis”, kertovat Lera Svintsova ja hänen miehensä Andrei Svintsov. Lera on pianonsoitonopettaja ja Andrei työskentelee hyväntekeväisyysjärjestössä.

Venäläiset ottavat usein hotellihuoneen Sotšin keskustan sijasta etäämmältä tai majoittuvat edullisissa vierastaloissa, vuokrahuoneessa tai tuttavien luona rahaa säästääkseen.

Sotšin keskustassa on kalliita muotimyymälöitä ja viehättäviä ravintoloita, ja myös rantabulevardin varrella on ravintoloita ja kauppoja.

Kunnollisia maksuttomia uimarantoja ei ole pyöreistä kivistä koostuvilla rannoilla käytännössä lainkaan. Maksamalla muutaman euron saa sisäänpääsyn ohella aurinkotuolin ja -varjon. Maksulliset rannat ovat melko hyviä, mutta palvelujen taso ei ole kovin korkea.

Englannin kieltä ei Sotšissa juuri näe tai kuule. Esimerkiksi retkiä lähiympäristöön tekevät yritykset mainostavat palvelujaan vain venäjäksi.

Kaupungin opaskyltit ovat kuitenkin nykyisin myös englanniksi, samoin useiden matkailijoiden suosimien ravintoloiden menut.

Kelpo ravintola-aterian voi saada alle kymmenellä eurolla, mutta paremmissa paikoissa hinnat ovat Suomen tasolla. Tarjolla on Kaukasuksen ­alueen tyypillisiä ruokalajeja kuten hiiligrillissä paistettua lammasta.


Sotši oli neuvostoaikana suosittu lomakohde

1980-luvun alusta lähtien suomalaisten matkailu Neuvostoliittoon eli lähinnä Leningradiin, Tallinnaan ja Mustallemerelle sai uusia kierroksia. Itään matkusti vuonna 1981 jo noin 300 000 suomalaista.

Mustallemerelle menijät matkustivat ensin linja-autolla Leningradiin ja lensivät sieltä Aeroflotilla Sotšiin, Krimille, Odessaan, Suhumiin tai Tbilisiin.

Sotšilainen matkailuyrittäjä Aleksander Goller oli 1980-luvulla ravintolamuusikkona Sotšiin kuuluvassa Dagomysissä ja osaa niiltä ajoilta vieläkin muutaman suomalaisen kirosanan.

”Tutustuin suomalaisiin va­kiokävijöihin, jotka toivat minulle tilaamiani länsituotteita. Se oli hyvä työpaikka. Kun Neuvostoliitto hajosi 1991, suomalaisten matkailu loppui kuin seinään”, hän muistelee.

Neuvostoliiton romahdettua Goller rikastui myymällä autonrenkaita Dubaista. Hän menetti rengasbisneksensä tullikiistojen vuoksi ja tarjoaa nyt matkailijoille opastettuja retkiä.

Sotšissa ja sen ympäristössä oli 1980-luvun alussa runsaasti sanatorioita neuvostomatkailijoille, mutta vain 2 500 vuodepaikkaa ulkomaalaisille matkailijoille.

Vuoden 2014 olympialaisten myötä hotellirakentaminen ja vuodepaikkojen määrä suorastaan räjähtivät. Nyt vuodepaikkoja on koko Sotšin alueella noin 55 000.

Sotšin tärppejä matkailijalle

Urkumusiikkia kulttuurinnälkäiselle

Vaatimaton urku- ja kamarimusiikkisali vehreässä puistossa Kurortnyi-pääkadun varrella edustaa kulmikasta neuvostoarkkitehtuuria liki alkuperäisessä asussaan.

Itse sali on viehättävä ja tunnelmallinen puupaneloituine seinineen. Urku- ja kamarimusiikin ohella siellä esitetään muutakin klassista musiikkia kahtena tai kolmena iltana viikossa.

Konserttiliput maksavat 4–7,50 euroa. Salissa on tiukat turvatoimet aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi rautatieasemallakin: laukut läpivalaistaan ja tulijat menevät metallinpaljastimen läpi.

Hiihtohissillä Kaukasukselle

Kaukasusvuoristossa sijaitsevaan ja vuoden 2014 talviolym­pialaisista tuttuun Roza Hutor -matkailukeskukseen pääsee Sotšista runsaassa tunnissa junalla tai bussilla. 70 kilometrin matka maksaa 5–6 euroa.

Helppo vaihtoehtoinen tapa tutustua Roza Hutoriin on ostaa noin 12 euroa maksava koko päivän opastettu pikkubussiretki. Retkiä myyviä yrityksiä on Sotšin rautatieasemalla.

Retket sisältävät kiertoajelun Sotšiin kuuluvassa Adlerin olympiakylässä, Krasnaja Poljanan vuoristokylässä ja itse Roza Hutorissa.

Lisämaksusta voi saada ate­rian paikallisen perheen ylläpitämässä ravintolassa, käynnin mehiläistilalla ja ehdottomasti kokemisen arvoisen hiihtohissimatkan Krasnaja Poljanan korkeimmalle Roza Pik -huipulle 2 320 metriin. Huipulle pääsee noin 20 eurolla.

Vuoristonäkymät ovat henkeä salpaavat. Ylhäällä on viileää, joten mukana on oltava lämmintä vaatetta.


Sotši mereltä

Sotšin satamassa liikkuvilta retkimyyjiltä voi ostaa tunnin kestävän purjeveneretken kaupungin edustalle.

Mereltä on hyvä tarkkailla niin satamassa kelluvaa pääministeri Dmitri Medvedevin mahtavaa Tšaika-huvijahtia, kaupungin uutta ja modernia arkkitehtuuria kuin kuuluisaa 1955 rakennettua satamarakennustakin.

Noin 12 euroa maksavan retken hintaan sisältyy vain purjehdus, joten jos matkalla haluaa nauttia eväitä, ne on ostettava itse etukäteen.

Sotšista voi tehdä edullisia retkiä myös esimerkiksi lähistön teeviljelmille, vesiputouksille ja muihin luontokohteisiin tai vaikkapa läheiselle Stalinin museohuvilalle.

Fakta

Sotšiin pääsee lentämällä ja junalla


 Lento Helsingistä Sotšiin kestää vähintään seitsemisen tuntia ja sisältää vähintään yhden välilaskun.

Edestakaiset lennot voi saada edullisimmillaan noin 350 eurolla.

 Allegro-junalla voi matkustaa Pietariin ja lentää sieltä noin kolmessa tunnissa suoralla lennolla Sotšiin. Edestakaiset lentoliput saa 160–220 eurolla ja edestakaisen Allegro-lipun Helsingistä Pietariin 60–90 eurolla.

 Retkeilyhenkinen matkustaa Pietarista Sotšiin hyvätasoisella ja uudenkarhealla Severnaja Palmyra -kaksikerrosjunalla, jolla pääsee Sotšiin 38 tunnissa.

Edestakaisen lipun hinta neljän hengen hytissä on sesongista riippuen 120–260 euroa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Naton Euroopan-joukkojen johtaja: Venäjän suuret sotaharjoitukset Valko-Venäjällä voivat osoittautua ”Troijan hevoseksi”

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    4. 4

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    5. 5

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    6. 6

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    7. 7

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    8. 8

      ”Suomen pisimmät portaat” puretaan Saana-tunturilla – ”Jos jalka menee läpi, voi käydä pahasti”

    9. 9

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    10. 10

      Nyt se on laskettu: maailmassa on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia ja peräti puolet siitä kolmentoista viime vuoden aikana – silti tuotanto vain lisääntyy entisestään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    4. 4

      Kela olettaa kämppikseni maksavan asumismenoni

    5. 5

      Seuraamme melankolisina ja pelokkaina James Bond -kansan surullista bluffia brexit-neuvotteluissa – kansanäänestystä edeltäneiden valheiden mittakaava alkaa tulla esiin

    6. 6

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    7. 7

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    8. 8

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    9. 9

      Despacito on maailman kaikkien aikojen striimatuin kappale – Näistä syistä espanjankielisestä biisistä tuli niin valtaisa megahitti, myös Suomessa

    10. 10

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää