Valikko

Viipurin charmi säilyy

Uusi Espilä rakennettiin sodissa tuhoutuneen alkuperäisen ravintolan paikalle. Vain 2,5 tunnin junamatkan päässä Helsingistä on paljon muutakin kiinnostavaa nähtävää.

Viipuri on ränsistynyt ja rapistunut, mutta sen charmi on silti jäljellä.

Matkailijalle kaupungissa on runsaasti erinomaisia ruoka- ja majapaikkoja sekä ostosmahdollisuuksia. Pelkkä kävely merellisen kaupungin kujilla menneestä loistosta kertovien rakennusten lomassa on tunnelmallinen aikamatka historiaan.

Ainutlaatuisen rakennusperinnön vanhimmat osat ovat keski­ajalta.

Keskustan kaupunkikuvaan on kuitenkin ilmestynyt myös jotakin aivan uutta – tai uusvanhaa. Espilä oli aikoinaan Viipurin kuuluisin ravintola, ja se avautui joulukuussa uudestaan Torkkelinpuistoon eli nykyiseen Lenininpuistoon.

Sotien jälkeen alkuperäisestä Espilästä jäi jäljelle vain kivijalka. Alkuperäistä mukaileva uudisrakennus nousi saman kivijalan päälle.


Uusi Espilä ei ole vielä mainostanut itseään. Siitä huolimatta valoisassa ja ilmavassa 300-paikkaisessa ravintolassa on talvisena arkipäivänä suomalaisia seurueita syömässä tai kahvilla.

Suuret ikkunat tuovat ympäröivän puiston sisätiloihin.

Menu on monipuolinen, ja ruoka-annoksia on Kievin kanasta keittoihin ja šašlikkeihin. Tarjolla on myös Espilän vuoden 1935 menu karjalanpaisteineen ja rosolleineen.

Ravintolan hinnat ovat kohtuulliset, ja tukevan aterian saa 10–12 eurolla.

Ensimmäinen Espilän paikalla ollut rakennus oli baijerilaisen ravintoloitsijan Frans Ehrenburgin hotelliravintola Belvedere, joka avattiin 1868. Koristeellisessa puurakennuksessa oli näkö­alatornikin.

1860-luvun uuden asemakaavan myötä Torkkelinkadulle eli nykyiselle Lenininkadulle oli rakennettu suuri puisto, joka ulottui Kauppatorilta Punaisenlähteentorille asti. Puiston alta oli hävitetty lanttu- ja kaalimaat, jotka korvattiin lehmuskujilla.

Belvedere paloi 1887, ja 1890 paikalle kohosi kaupunginarkkitehti Johan Blomkvistin suunnittelema puinen Esplanadi-ravintola. Tyyliltään Helsingin Kappelia muistuttanut ravintola nimettiin myöhemmin Espiläksi.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Ravintolan edustalla oli soittolava. Tienoo oli yksi Viipurin huvielämän keskuksista, jossa viipurilaisilla oli tapana kulkea iltakävelyllään.

Espilän värikkäästä menneisyydestä todistavat lukemattomat anekdootit, kuten: ”Mie maksan, sanoi Lallukka Espilässä.”

Tunnetun viipurilaisen kauppaneuvoksen Juho Lallukan kerrotaan lukemattomat kerrat maksaneen köyhien näyttelijöiden laskut, kun he tulivat Espilään juhlimaan ensi-iltaansa.

Uuden Espilän taustalla ovat yrittäjät Larisa ja Konstantin Fomitšov ja heidän yhtiökumppaninsa Olga Smolina. He vuokrasivat tontin kaupungilta jo 1998.

Fomitšovit olivat muuttaneet Virosta Viipuriin 1989 ja aloittaneet ravintoloitsijoina. Heidän Siesta- ja Slavjanskaja Trapeza -ravintolansa ovat tuttuja monille suomalaisillekin.

Kun Konstantin Fomitšoville valkeni, että tontilla oli ollut kuuluisa Espilä-ravintola, hän sai päähänpinttymän rakentaa uusi Espilä suomalaiseen henkeen.

”Jumaloin Suomea, ja haluan kunnioittaa suomalaista tyyliä ja historiaa”, sanoo Fomitšov.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Hanke käynnistyi toden teolla 2002 mutta tyssäsi vuosiksi arkeologisiin kaivauksiin. Ravintola sijaitsee 1400–1500-luvuilla rakennettujen ja 1860-luvulla purettujen kaupunginmuurin ja sarvilinnoituksen jäänteiden päällä.

Vasta kun keskiaikaiset rakennelmat oli inventoitu, rakentaminen alkoi 2006.

Työt kuitenkin etenivät hitaasti. ”Kaikkein vaikeinta oli saada pankeilta rahoitusta”, Larisa Fomitšova sanoo.

Yrittäjät joutuivat pistämään pantiksi kaiken omaisuutensa Säkkijärven merenrantatalosta autoihin.

Ravintolalla on esimerkiksi oma kaasulla toimiva lämpölaitoksensa, ja Konstantin Fomitšov valitsi rakennusmateriaalit parhaista mahdollisista.

”Kyseessä on liikesalaisuus, mutta rakentamiseen meni rahaa todella paljon”, hän sanoo.

Konstantin Fomitšov kertoo sisustustöiden jatkuvan vielä. Hänellä on myös haave, että hän voisi avata yleisölle pääsyn Espilän tontilla neljän metrin syvyydessä sijaitsevien historiallisten muurin jäänteiden luokse.

Lähteitä: Aarni Krohn (toim.): Viipuri, kirjailijan, muistelijan ja historioitsijan kaupunki (2009). Sven Hirn ja Juha Lankinen: Viipuri, kansainvälinen kaupunki (1988). Lempi Jääskeläinen: Vanhan Viipurin hiljaiseloa (1941).

Historian havinaa ja arkkitehtuuria

Viipurin ainutkertainen rakennusperintö on suurelta osalta vaarassa tuhoutua. Esimerkiksi kertaalleen aloitettu keskiaikaisen tuomiokirkon tornin restauroiminen seisoo, vaikka torni halkeilee uhkaavasti.

Kaupungissa on kuitenkin myös joitakin korjattuja ja hyväkuntoisia rakennuksia.

Viipurin linna on vuodelta 1293, ja sen uudistetut historialliset perusnäyttelyt kertovat poikkeuksellisen kansainvälisestä kaupungista eri näkökulmista.

Ruotsalainen Viipuri -näyttely esittelee vuonna 1721 päättynyttä yli 400-vuotista Ruotsin vallan aikaa. Suomalaisia kiinnostanevat erityisesti näyttelyt Viipurista talvi -ja jatkosodassa sekä osana Suomen suuriruhtinaskuntaa ja itsenäistä Suomea.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Museossa on myös Karjalan kannaksen luontoa esittelevä näyttely, matkamuistomyymälä ja ritarisali, jossa voi pukea päälleen keskiaikaisten ritareiden asuja ja kokeilla miekkailua.

75-metrisestä Pyhän Olavin tornista on huimaavat näköalat Viipuriin ja kauas ympäristöön, mutta torni on remontin vuoksi kiinni loppuvuoteen asti.

Museo- ja taidekoulurakennus Pantsarlahden bastionin päällä korkealla meren äärellä on jo pelkästään rakennuksena vaikuttava.Vuonna 1930 valmistunut rakennus on Uno Ullbergin suunnittelema.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Nykyisin rakennuksessa on taidekoulun ohella Pietarin Eremitaasin sivupiste. Siellä on tänä vuonna kaksi Eremitaasin kokoelmista koottua näyttelyä, jotka esittelevät 1700–1800-lukujen länsieurooppalaista taidetta.

Huhtikuun alussa avautuu Linnut jumalten sanansaattajina -näyttely ja loppuvuodesta flaamilaista taidetta esittelevä näyttely.

Alvar Aallon kirjaston 1990-luvulla alkanut remontti valmistui vihdoin vuonna 2013. Viimeisen päälle korjattu funktionalismia edustava rakennus Torkkelinpuistossa on kuin koru.

Perinteisen kirjastotoiminnan ohella siellä järjestetään esimerkiksi konsertteja, taide- ja kirjallisuus­luentoja ja käsityökursseja. Kirjastoon voi tilata opastetun suomenkielisen kierroksen.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Katso HS:n valokuvaajan Jukka Gröndahlin kuvakooste Viipurista vuodelta 1991:

https://interactive.hs.fi/arkku/public/generated/10761MPHubty/

Hierontaa, ostoksia ja monenlaista syötävää

Viipurissa matkailija voi tehdä edullisia ostoksia bensasta autojen talvirenkaisiin ja rautakauppatavarasta rakennekynsiin.


Perinteisestä kauppahallista voi ostaa monenlaista marinoiduista valkosipuleista suklaakonvehteihin. Tarjolla on myös esimerkiksi vaatteita, koristeellisia huopatöppösiä ja kristallia.

Vanhakaupunki on rapistunut, mutta kivijalkoihin on remontoitu viehättäviä puoteja ja ravintoloita Tallinnan henkeen.

Esimerkiksi Linnankatu eli Krepostnaja 6:ssa on viehättävä Medved- eli Karhu-ravintola. Vanhan raatihuoneen torilla linnaa vastapäätä on suomenkielistäkin palvelua tarjoava Krendel- eli Rinkeli-kahvila.

Kauneudenhoitopalveluja tarjoaa esimerkiksi Viipurin suurin kauneushoitola Tout á Fait. ”Asiakkaistamme noin 20 prosenttia on suomalaisia”, kertoo johtaja Tatjana Orlova.

Tarjolla on pedi- ja manikyyrejä, ripsien pidennyksiä, hierontaa ja kampaamopalveluja.

Teksti jatkuu kuvan alapuolella.

Ravintoloita Viipurissa on joka makuun. Venäläisten rakastamaa sushia saa esimerkiksi Neste-huoltamoa vastapäätä sijaitsevasta Jevrazija-pikaravintolasta. Suosittu Champion-pub tarjoaa oluen lisäksi ruokaa ja urheilua televisioiden välityksellä.

Keskiaikaista henkeä huokuu vanhassa kaupungissa sijaitseva Taverna-ravintola, ja vieressä on niin ikään keskiaikaishenkinen Wyborg-herkkukauppa.

Viipurin hotelleista suosituin lienee Viktorija Kauppatorin nurkalla. Sitä rakennettiin liki 20 vuotta, kunnes hotelli lopulta valmistui 2008. Hotellin ylimmässä kerroksessa on ravintola, jonka terassilta on loistavat näköalat kaupungille ja merelle.

Fakta

Junalla 2,5 tunnissa


 Matka Helsingistä Viipuriin Allegro-junalla kestää kaksi tuntia 22 minuuttia ja maksaa edullisimmillaan 48 euroa suuntaansa.

 Monet Helsingistä Pietariin kulkevat reittibussit pysähtyvät Viipurissa.

 Matkatoimistot järjestävät erilaisia pakettimatkoja.

 EU-maan kansalainen tarvitsee Venäjälle viisumin.

 Kesäkaudella 19.5.–9.9. Viipuriin pääsee M/S Carelia -laivalla Lappeenrannasta Saimaan kanavaa pitkin. Risteily on viisumivapaa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    2. 2

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    3. 3

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    4. 4

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    5. 5

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    6. 6

      Saimme hädin tuskin pelastettua naisen Hietalahden satama-altaasta – tikkaista olisi ollut apua

    7. 7

      Vatikaanin talouspäällikköä syytetään useista seksuaalirikoksista Australiassa – Kiistää syytteet pedofiliasta

    8. 8

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    9. 9

      Valtio myi 128-vuotiaan arvorakennuksen Punavuoresta 14 miljoonalla – taloon aiotaan rakentaa taas asuntoja

    10. 10

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    4. 4

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    5. 5

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    6. 6

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    7. 7

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    8. 8

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      Syyte: Sarjakuristaja valmisteli alaikäisen tytön kuristamista Helsingissä – syyttäjä vaatii neljän vuoden enimmäistuomiota, syytetty pysyy vangittuna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää