Karhunkierros kiehtoo edelleen kaupunkilaisia

Kuuluisa retkeilyreitti uudistuu säännöllisesti
Kansallispuistoon kannattaa tutustua myös vesiteitse

Aino Latikka

KUUSAMO. Karhunkierros, Suomen tunnetuin retkeilyreitti, täyttää pian 65 vuotta. Luulisi, että Oulangan kansallispuisto on jo loppuun kaluttu, eikä kiinnosta enää ketään.

Kuusamon kesä todistaa toista. Karhunkierros on vuosien varrella säilyttänyt suosionsa ja samalla kyennyt uudistumaan.

Tänä kesänä Oulangan kansallispuistoon merkityillä reiteillä on patikoinut noin 11000 kävelijää. Synkät hyttysennustukset eivät onnistuneet karkottamaan vaeltajia, vaan koko kesän retkeilijämäärien arvellaan yltävän vähintään edelliskesän 15000:n tasolle.

Koko kansallispuiston alueella vierailee vuosittain noin 150000 kävijää. Kulkijamääriä seurataan polkujen varsilla sijaitsevien laskureiden sekä autiotupien tupakansioihin tehtyjen merkintöjen avulla.

Reittejä uudistetaan

säännöllisesti. Tänä vuonna on muutettu Juumassa sijaitsevaa päiväreittiä, Pientä Karhunkierrosta.

Kitkajoen pohjoispuolinen reitti on suljettu maaston kulumisen takia. Retkeilijät on ohjattu turvallisemmalle eteläiselle reitille, jonne on tehty uusia rakenteita retkeilyä helpottamaan ja luontoa suojelemaan.

Karhunkierroksella on tänä kesänä siirrytty keskitettyyn jätteidenkeräilyyn. Reitille on sijoitettu kuusi keräyspistettä päivämatkan päähän toisistaan.

Autiotuville ja telttapaikoille on jätetty kompostit tai kompostoivat käymälät, mutta kävelijöiden odotetaan kantavan hajoamattomat jätteet mukanaan. Valitettavasti järjestelmä ei vielä toimi kunnolla: taukopaikkojen komposteissa näkyy yhä muovia, ja monen polun varrella lojuu tupakantumppeja.

Karhunkierros on

säilyttänyt vetovoimansa, sillä hyvien yhteyksien päässä sijaitsevan kansallispuiston maisemat ovat leveysasteillaan ainutlaatuiset.

Oulankajoki ja Kitkajoki virtaavat syvälle uurtuneissa laaksoissa. Paikka paikoin laaksot puristuvat jyrkiksi rotkoiksi, toisaalla joki taas velloo koskina ja putouksina. Jylhät vaaramaisemat vetävät parkkiintuneimmankin kaupunkilaisen hiljaiseksi.

Juuri kaupunkilaisia Karhunkierroksen poluilla viliseekin. Reitillä vaeltaa paljon nuoria sekä keski-ikäisiä pariskuntia. Suurin osa kävijöistä on kotoisin Oulun seudulta tai pääkaupunkiseudulta.

Juuman Retki-Etapin leirintäalueella päivää paistattelevat espoolaiset Annina Nykänen ja Jussi Ryynänen edustavat tyypillisiä Karhunkierroksen kulkijoita. He päättivät viettää ainoan kesälomaviikkonsa Kainuun maisemissa.

"Patikoidessa pääsee irti työasioista. Ja matka on sujunut odotettua vauhdikkaammin. Pitäisiköhän alkaa hidastelemaan", Nykänen aprikoi 25 kilometrin päivätaipale takanaan.

Karhunkierrosta suosivat

erityisesti aloittelijat. Reitin varrelta löytyy runsaasti palveluja sekä vaellusta helpottavia rakenteita kuten opasteviittoja, portaita, riippusiltoja ja pitkospuita.

Reitti on helppo pätkiä päivätaipaleiksi, jolloin yötä ei tarvitse viettää maastossa. Poluilla onkin välillä suorastaan ahdasta, kun eläkeläiset ja lapsiperheet viilettävät lenkkitossuissaan rinkkamatkalaisten ohi kahta kättä heittäen.

Kuluvana kesänä Karhunkierroksella on näkynyt edellisvuosia enemmän pari päivää patikoivia retkeilijöitä, kertoo Oulangan luontokeskuksessa työskentelevä Minna Koramo .

"Monet ovat kiertäneet reittiä aikaisemmin ja haluavat kulkea lempipätkänsä uudelleen. Ihmiset eivät enää halua kuluttaa maastossa neljää päivää, joka kuluu koko reitin kiertämiseen. Ovatkohan lomat lyhentyneet, vai ihmiset todella urbanisoituneet, vai miksi lomallakin on niin kiire", Koramo pohtii.

Harrisuvannon lähistöllä Pikkukosken laavupaikalla yöpyneet oululaiset ystävykset Lauri Aalto ja Jari Tolkkinen ottavat retkeilyn rennosti. Miehet kömpivät teltastaan ulos vasta puolenpäivän maissa.

Kaverukset ovat taivaltaneet edellisenä päivänä puolet Pienestä Karhunkierroksesta ja kolunneet jokaisen mielenkiintoiselta vaikuttavan sivupolun.

"Olemme liikkeellä löysällä aikataululla, eikä meillä ole matkatavoitteita", Aalto paljastaa onnistuneen vaelluksen salaisuuden.

Oulanka tunnetaan

enimmäkseen patikointikohteena, vaikka kansallispuistossa on ihanteelliset edellytykset myös vesiretkeilyyn. Kuusamon alueella toimii pari kolmekymmentä ohjelmapalveluyritystä, jotka järjestävät koskenlaskuretkiä ja vuokraavat retkeilyvarusteita.

Oulankajoen alajuoksulla virta on tasaisen verkkainen. Myötävirtaan melottavaa seitsemän tunnin kanoottireittiä Kiutakönkään alapuolelta Jäkälämutkaan, aivan Venäjän rajan tuntumaan, suositellaan myös aloittelijoille ja lapsiperheille.

Espoolaisten Meurosten kanootit lipuvat sulavasti Nurmisaaren nuotiopaikalle. Viisihenkinen perhe on lomallaan tehnyt Kuusamon Tropiikista käsin päivämatkoja kansallispuistoon.

Meuroset ovat ensi kertaa melojen varressa, vaikka sitä on hankala uskoa. Kahdeksanvuotias Juuliakin istuu kanootin keulassa varmana kuin vanha eränkävijä.

Matkalaisten mielestä jokimaisemat ovat huikaisevat. Vastaan päilyy toinen toistaan houkuttelevampia hiekkadyynejä, joilla voi nähdä poroperheitä päiväunilla.

"Tämä on paljon mukavampaa kuin Kuusamon Tropiikki", 11-vuotias Ilari vakuuttaa.

Oulangan suosituin

vesiharrastus lienee koskenlasku. Markku Rajala Kitkan Safareista arvioi, että vuosittain 20000 turistia koettelee rohkeuttaan Kitkajoen koskissa.

Kitkan Safareilla on viisi erilaista koskenlaskureittiä. Viime aikoina eniten suosiotaan on kasvattanut Juumasta Vattumutkaan kulkeva Villireitti, jonka varrella kuohuvat vauhdikkaimmat kosket. Reitille saavat osallistua täysi-ikäiset.

Perhereitti Käylästä Juumaan kulkee rauhallisempien koskien läpi. Reitin alaikäraja on viisi vuotta.

Perhereitilläkin pelko kouraisee, kun ajaudutaan laita edellä Harjakosken tyrskyihin, ja aallot iskevät suun ja silmät täyteen vettä.

Vantaalainen 11-vuotias Erkki Vaaranto on pelottavuudesta eri mieltä. Viimeisen kosken jälkeen hän pyyhkii onnellisena pisaroita kasvoiltaan ja vakuuttaa vanhemmilleen lähtevänsä Villireitille heti, kun ikä riittää.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi