Hirveitä tarinoita vangeista, ihania juoruja sankareista

 Komissa kannatta myös käydä katsomassa työleirien jäänteitä, hiihtäjälegendan taloa ja kuunnella komin kieltä.

Kieli tosin kuulostaa aivan venäjältä, vaikka onkin suomensukuinen.

Komia ei enää käytetä opetuskielenä kouluissa, mutta oppiaineeksi sen voi valita. Monet suosivat englantia.

Viralliset tiedot julkaistaan venäjäksi ja komiksi ja katukylttejä on kahdella kielellä.

Komeja on 260000, alle neljäsosa tasavallan väestöstä.

Matkalla Jugyd va -kansallispuistoon on helppo poiketa Kyrtan kylään.

Neuvostoliiton aikana kylän läheltä louhittiin hiiltä ja kalkkia. Kaivoksissa raatoi Gulag-järjestelmän uhreja, sekä poliittisista syistä vangittuja että varsinaisia rikollisia. Tältä leiriltä yksikään ei onnistunut karkaamaan.

Pakoon yrittäneet hakattiin hengiltä, opas kertoo.

Vankileirien saaristo lakkautettiin virallisesti vuonna 1955. Kyrtan kaivokset täytettiin vedellä. Kylä kasvoi vankien hautausmaan päälle.

Nykyään Kyrtassa asuu vain joitain vanhuksia. Talot ovat ränsistyneitä.

Silti Komi on Venäjän alueista vauraimpia. Miten rikas tasavalta olisikaan, jos se saisi itselleen luonnonvarojensa tuoton! Komin maaperässä on muun muassa kivihiiltä, öljyä, maakaasua, bauksiittia, timantteja ja kultaa.

Lisäksi Komissa on joka talvi metrikaupalla lunta, tuhansia kilometrejä latuja ja mestarillisia hiihtäjiä. Ja jos oikein jaksaa sivakoida, voi Raisa Smetaninan tavoin hankkia omaisuuden. Hänen tiililinnassaan Syktyvkarissa on museo, jota komilaiset mielellään esittelevät.

Smetanina on kansallissankari. Tarina kertoo, että kun hänen autonsa kerran varastettiin, siitä oli uutinen lehdessä. Seuraavana aamuna auto oli palautettu.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi