Leikkauksista on tullut kasvava matkailubisnes Istanbulissa

Turkki aikoo lisätä hurjasti terveyspalvelujen tarjontaa

Istanbul. Sininen moskeija, basaarikierros vai turkkilaisen yksityissairaalan leikkaussali?

Yhä useampi Istanbuliin saapuva matkailija valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon - ja käy kaupunkikierroksella jos ehtii.

Turkkilaisten terveyspalvelujen kysyntä on kasvanut ulkomailla sen verran nopeasti, että yhä useammat yksityislääkärit Istanbulissa ovat alkaneet tarjota omia terveyspalvelujaan englanniksi internetsivuillaan.

"Tässä on todella paljon potentiaalia", uskoo Selin Peker, istanbulilaisen Dünya Göz Hastanesi -silmäsairaalaketjun liiketoiminnan kehitysjohtaja.

Kun ulkomailta tulevien potilaiden määrä nousi ketjun sairaaloissa kymmenistä noin 3000 potilaaseen vuodessa, sairaala päätti ryhtyä yhteistyöhön matkatoimistojen ja turkkilaisen lentoyhtiön kanssa.

Nykyisin ketju tarjoaa internetissä 1700 euron matkapaketteja Istanbuliin. Paketissa on silmäleikkausta, lentolippuja, kaupunkikierroksia ja kuljetuksia.

"Tämä ei ole meille bisnestä vaan palvelua. Emme ota komissioita. Me hoidamme vain sen minkä osaamme eli leikkaukset, ja otamme rahat vain leikkauksesta. Matkatoimisto ja lentoyhtiö ottavat omansa", Peker selittää työhuoneessaan Istanbulissa.

Terveysministeriön sekä yksityissairaaloiden yhdistyksen OHSADin tietojen mukaan Turkkiin tulee nykyisin vuosittain yli 200000 terveysturistia ympäri maailmaa.

Osa turisteista suuntaa etelän terveyskylpylöihin, mutta 80 prosenttia saapuu Turkkiin leikkausta tai muuta lääketieteellistä toimenpidettä varten. Tulijat ostavat palveluja, joita oman maan kansaneläkelaitos tai terveysvakuutus ei korvaa.

Suosituimpia ovat silmä-, hammas-, sydän-, ja kauneusleikkaukset, mutta myös hedelmöityshoidot käyvät kaupaksi.

"Tärkein tekijä on hintaero. Esimerkiksi Euroopassa laser-silmäleikkausten hinta on parituhatta, Turkissa niitä tehdään viidellä sadalla eurolla", OHSADin pääsihteeri Yasar Yildirim sanoo.

Terveysministeriön tavoite on nostaa vuosittaisten terveysturistien luku ainakin kahteen miljoonaan seuraavan parin vuoden aikana.

"Silloin tulot terveysturismista kasvaisivat nykyisestä 500 miljoonasta eurosta yli neljään miljardiin vuodessa", Yildirim sanoo.

Leikkausturismin keskus on Istanbul. Kaupunkiin matkustetaan kirurgien luokse eniten Balkanilta ja Britanniasta sekä maista, joissa on huomattava turkkilaisvähemmistö eli Saksasta, Hollannista ja Belgiasta.

Ensimmäiset ulkomaiset potilaat kuulivatkin halvemmista leikkauksista turkkilaisystäviltään. Nyt viidakkorummun rinnalle on tullut internet.

Ilman sen opastusta olisikin varmasti mahdotonta löytää hammaslääkäri Dündar Özbaylarin vastaanotolle. Kebab-ravintolan yllä Aasian puoleisessa Istanbulissa näkyy vain pieni vaatimaton kyltti vilkkaalle Bagdat-bulevardille.

Turkkilaissyntyinen Kanadan kansalainen Tufan Akcal, 42, ja hänen vaimonsa Maria Cruz, 36, kertovatkin löytäneensä paikan internetistä.

Pariskunnan mielestä paikka vaikutti siistiltä ja luotettavalta, joten he päättivät hoitaa Akcalin juuritulehduksen ja hampaan ulkonäön korjaamisen Özbaylarilla Turkin-lomallaan.

"Olisimme maksaneet hoidosta 1500 dollaria Kanadassa. Nyt saimme samalla rahalla myös matkaliput, sukuloimme, hoidimme hampaat ja pidimme vielä lomankin", Akcal selittää.

Leikkauksen jälkeen ien on ollut hampaan kohdalla hieman turvonnut, mutta Akcal ei ole huolissaan: tuttavapiiristä löytyy hammaslääkäreitä, jos kotona Quebecissa tulee ongelmia.

Hammaslääkäri Özbaylar ei varsinaisesti räätälöi matkoja, mutta auttaa vapaaehtoisesti hotellin etsimisessä ja muissa matkajärjestelyissä.

"Nuorempi veljeni järjestää heille joskus retkiä Kappadokiaan tai vie Bosporin-risteilylle", hän sanoo.

Potilaiden joukossa on myös jonkin verran norjalaisia, tanskalaisia sekä ruotsalaisia.

Suomalaisiin ei vielä ole juuri Istanbulissa törmätty, mutta Selin Pekerin mukaan silmäsairaalaan on äskettäin otettu yhteyttä myös Suomesta. Yhteydenotto tuli Detur-matkatoimistosta.

Deturista kerrottiin, että matkatoimisto vasta selvittelee, onko tällaisten matkojen järjestäminen Suomesta laillisesti ja teknisesti mahdollista.

Deturin toimitusjohtajan Mehmet Ahishalin mukaan matkatoimistoa askarruttaa se, kenen on vastuu, jos leikkauksessa jokin menee pieleen.

"Sairaalalla ei ole edustajaa Suomessa. Mutta jos tulee ongelmia, vastuun tulisi olla sairaalalla", hän sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi