Julkaistu: 20.5.2006 lehdessä osastolla Matka
Patsaat ovat hauskoja. Ensinnäkin niitä on pystytetty kaikkialle.
Toiseksi patsaat eivät ole vain patsaita, niihin liittyy aina jokin
tarina. Lisäksi on hauska seurata, miten ihmiset suhtautuvat niihin.
Kaikki tunnistavat japanilaisen ryhmän: ota sinä minun kamerallani kuva
minusta tämän patsaan edessä, ja minä otan sinun kamerallasi kuvan
sinusta saman patsaan edessä.
Koko Tanskan symboli, H. C. Andersenin sadussa kovan kohtalon kokenut Pieni Merenneito, Den lille Havfrue on istunut kivellään yli 90 vuotta. Sinä aikana sen on kuvannut ties kuinka monta turistia.
Patsasraukka on myös menettänyt päänsä ja muita ruumiinosiaan. 1960-luvulla sille oli kuulemma maalattu alusvaatteet.
Eurooppalaiset patsaat eivät ainakaan kokonsa puolesta häikäise. Brysselin tärkein nähtävyys on pikkuruinen pissaava poikapatsas, joka sai 20 vuotta sitten lähistölle seurakseen samoissa puuhissa olevan tytön, Janneken Pisin.
Irlannin Dublin on erinomainen paikka patsaista kiinnostuneille. Kuuluisan Trinity Collegen edessä työntää kärryjään varsin anteliaassa mekossa nainen nimeltä Molly Malone, jonka nimi yhdistetään maailmalla lukuisiin irkkupubeihin.
Asterixinsa lukeneet tietävät, että kissanvartaloisella naishahmolla ei ole nenää, koska Obelix kiipesi nenän päälle. Gallisankarimme hautasivat irronneen nenän hiekkaan, eikä sitä ole sittemmin löydetty.
Thaimaalaiset ovat vieraanvaraisia. Bangkokissa on myös valtavasti Buddhan patsaita. Olet epäkohtelias, jos et osoita kiinnostusta. Temppelialueen lisäksi täytyy nähdä ainakin iso buddha, istuva buddha, seisova buddha...
Vapaustaistelija Simón Bolívar on lähes kaksisataa vuotta kuolemansa jälkeen yhä palvottu mies kotimaassaan Venezuelassa. Jokaisessa kaupungissa on Bolívarin patsas. Patsas on helppo löytää, koska se sijaitsee Bolívarin aukiolla. Patsaiden läheisyydessä ei kannata esiintyä epäkunnioittavasti. Caracasin Bolívarin aukiolla on esimerkiksi kielletty juoksemasta. Kuvata saa.
Tervetuloa Etelä-Amerikan Pjongjangiin! Brasilian pääkaupungin 1950- ja 60-luvuilla tyhjästä polkaissut presidentti Juscelino Kubitschek on saanut muistomerkin, joka vetää vertoja sosialistimaiden lenineille. Kubitschekin mausoleumin edessä entinen presidentti tervehtii kansaansa pitkän kepin nokasta. Patsas muistuttaa kovasti kuun sirppiä.
Kenraali San Martinin aukiolla Limassa on kenraalin muistoksi 1921 pystytetty patsas. Se on saanut kaverikseen Perua symboloivan Madre Patrian, isänmaan äidin.
Tarinan mukaan espanjalaiset olivat antaneet kuvanveistäjälle tehtäväksi veistää naishahmon päähän liekkejä, espanjaksi llamas. Llama tarkoittaa samalla kielellä myös Perussa yleistä laamaa. Voi kuvitella, että kuvanveistäjä on ollut ihmeissään, mutta on tehnyt työtä käskettyä. Madre Patrian päässä on siitä lähtien seissyt sympaattinen laama.
Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi