Tervetuloa Neuvosto-Tallinnaan

Kasinon yllä on yhä Stalinin "lahjoittama" tähti

TALLINNA. Kiipeämme kirpeässä pakkassäässä Tallinnan Kaupunginhallin pitkiä portaita. Satamassa helikopterikentän vierellä sijaitseva laatikkomainen rakennus oli vielä parikymmentä vuotta sitten nimeltään V.I.Leninin kulttuuri- ja urheilupalatsi.

Arkkitehti Raine Karpin suunnittelema, olympiakesäksi 1980 valmistunut halli on esimerkki siitä, että neuvostotyyli ei ole täysin hävinnyt Tallinnasta. Viime vuosina on tosin pohdittu Kaupunginhallin myyntiä ja purkamista.

Entisen Eestin sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki tarjoaa yhä joukon aitoja neuvostoajan tutustumiskohteita. Raine Karpin piirtämiä ovat myös pääposti sekä Tõnismäellä oleva kansalliskirjasto.

Palataanpa siis ajassa taaksepäin. Oppaana on entinen tallinnalainen toisinajattelija, nykyisin Viron sotamuseota johtava Indrek Tarand.

Kaupunginhallilta keskustaan vievät raitiovaunut 1 ja 2. Meren puistotien varrella on entinen Upseerien talo, nykyinen Venäläisen kulttuurin keskus. Ulkoisesti se ei edusta neuvostoaikaa, mutta sitä pidetään venäläismielisyyden keskuksena Tallinnassa.

Neuvostoajasta sen sijaan kertoo joukko symboleita jopa Tallinnan keskustan uusimpien tornitalojen kupeessa: Stockmannia vastapäätä sijaitsevan kasinon yläpuolella on Stalinin aikainen torni tähtineen.

Uusien tornitalojen juurella Olympia-hotellin lähellä taas on pitkä yksityisten autotallien rivi, Garaazikoperatiiv eli autotalliosuuskunta.

Ydinkeskustassa voi hengähtää neuvostoaikaisessa Narva-kahvilassa. Siellä myydään herkullisia rahkataskuja ( kohupiimatasku). "Aivan kuten vuonna 1982", Tarand muistelee.

Tunnelmaa luovat tummanruskea sisustus ja tupakansavu. Väkeä on vähemmän kuin aikoinaan, ruokalista sen sijaan on runsaampi.

Vanhalta aikakaudelta uudelle ovat kestäneet rahkataskujen lisäksi ainakin Pääkaupungin salaatti ( Pealinna salat) ja kananmunan kera tarjottava keitto ( Puljong), jälkiruokapuolella taas jäätelö ja hedelmäsalaatti sekä Sovjetskoje-kuohuviini.

Virallisia neuvostoajan muistomerkkejäkin on jäänyt pystyyn. Yleensä ne liittyvät vainajien muistamiseen.

Vapauttajien patsas eli pronssisotilas pystytettiin Tallinnan vapauttamisessa kaatuneiden neuvostoarmeijan sotilaiden muistoksi keskustaan Tõnismäelle. Nykyisin se on toisessa maailmansodassa kaatuneiden muistopatsas.

Muistomerkki on nähtävyys varsinkin entisen Neuvostoliiton juhlapyhinä, jolloin paikalla voi nähdä neuvostoveteraaneja univormuineen ja kunniamerkkeineen. Suurin pyhä on voitonpäivä 9. toukokuuta.

Ammattiyhdistysliikkeen patsas on pystytetty "porvariston murhauttamien ay-valtuutettujen muistoksi" entisen J. Gagarinintien, nykyisen Tuomen puistotien varrelle. Patsas toimii ay-liikkeen kokoontumispaikkana.

Monumentti neuvostoarmeijan sankareille löytyy Maarjamäeltä Piritan rantatien varrelta. Aiemmin mäen laella oli osin palanut puu. Neuvostohistorian mukaan fasistit olivat polttaneet elävältä puuhun sidotun Jevgeni Nikonovin, joka ei paljastanut neuvostoarmeijan sotasalaisuuksia.

"Nikonov oli yksi keksityistä neuvostosankareista. Hän eli kaikessa rauhassa Moskovassa eikä tiennyt tästä mitään", Tarand tietää. "Nykyisin Maarjamägi on kaikkien sodissa kaatuneiden muistomerkki, mutta kukaan ei tiedä sitä."

Arkisempia yksityiskohtia tarjoaa Koplin tehdaskaupunginosa. Kopliin tuotiin ensimmäiset siirtotyöläiset muualta Neuvostoliitosta, ja Koplissa Neuvostoliiton lippu liehui viimeisenä vielä vuonna 1993.

"Neuvostoaita koko kauneudessaan", toteaa oppaamme Voltan elektroniikkatehtaan vierellä. Kun harmaa tiiliskivi on loppunut, aitaa on jatkettu valkealla tiilellä, sitten vähän isommalla tiilellä; ylimpänä juoksee piikkilanka.

Neuvostoihmisille oli tarjolla myös kulttuuria. Kalamajan kaupunginosan puolella on entinen Jaan Tombin kulttuuripalatsi, nykyinen Salmen kulttuurikeskus, joka edustaa ulkoisesti samaa tyyliä kuin Kino Sõprus eli entinen Ystävyyden elokuvateatteri vanhassakaupungissa.

Uudempaa neuvostoarkea edustaa kaupungin siluettiin piirtyvä, neuvostotyyliin rakennettu Lasnamäen jättilähiö, jossa on asukkaita yli 100000 eli enemmän kuin Viron toiseksi suurimmassa kaupungissa Tartossa.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi