Vancouver Ulkoilmaihmisen metropoli

Vancouver. Vancouver on osuva valinta olympiakaupungiksi, sillä se on kuntoilijan paratiisi. Paikalliset laskettelevat, vaeltavat, juoksevat, golffaavat ja melovat. Kaupungin reunoilla on merta, vuoria ja metsiä.

Toki suurkaupungissa voi käydä myös museoissa, syödä ja huvitella.

Vancouverilaiset kutsuvat kotiaan "parhaaksi salaisuudeksi", ja siksi se saa heidän mielestään jäädäkin - mitä nyt olympialaisten aikaan salaisuutta raotetaan vähän muillekin.

1. Stanley Park & Meritiedekeskus

Stanley Park on maailman suurimpia kaupunkipuistoja. Puiston länsirannalla pariskunta istuu ilta-auringossa käsi kädessä penkillä. Itärannalla kuntoilijat pyöräilevät ja juoksevat yhdeksän kilometriä pitkää tietä. Puiston setri- ja kuusimetsissä on lähes 30 kilometriä patikkareittejä. Puistossa on myös kaupungin suosituin nähtävyys, Meritiedekeskus akvaarioineen. Siellä valkoinen ja ylväs Aurora, 20-vuotias maitovalas, uiskentelee viime kesänä syntyneen poikasensa kanssa.

www.vanaqua.org

vancouver.ca/parks/parks/stanley

2. Aquabus Vancouverissa hypätään yhtä helposti vesibussiin kuin Helsingissä ratikkaan. Vesibusseilla pääsee False Creekin lahdella kätevästi paikasta toiseen, vaikkapa Granville Islandin pysäkiltä lapsille tarkoitettuun Tiedemaailmaan. Matkalla ohitetaan uusi olympialaisten kisakylä. Edullinen lippu maksaa 3-6 dollaria eli 2-4 euroa.

www.theaquabus.com

3. Grouse Mountain Skyride-hissi kohoaa 1130 metrin korkeuteen, ja sen kyydissä kulkee kerralla 125 ihmistä. Grousevuorelta avautuu huikeat näkymät valtamerelle ja Vancouverin ylle. Pimeällä kaupungin miljoonat valot koristavat maisemaa. Kun kaupungissa sataa vettä, vuorella tulee lunta. Tosin tänä talvena lumen kanssa on ollut vähän niin ja näin. Yleensä rinteillä laskettelee ja lumilautailee talvisin puoli miljoonaa ihmistä. Myös lumikenkäily, luistelu ja rekiajelut ovat suosittuja. Hurjinta on Zip lining eli laakson ylittäminen vaijerin varassa. Tuuli käy korvissa ja sydän lyö tiheään, kun syöksyy valjaiden varassa huimaa vauhtia kohti laakson toisella puolella olevaan seinämää.

www.grousemountain.com

4. Capilano Bridge 140 metriä pitkä riippusilta leijuu 70 metriä Capilanojoen yläpuolella. Kapeaa huojuvaa siltaa pitkin käveleminen on jännittävää. Kun pitää polvet rentoina ja kädet kaiteessa kiinni, voi maisemiakin ihailla. Silta vie länsirannikon kosteaan metsään, jossa kuljetaan vielä seitsemän muun riippusillan yli ennen kuin ollaan latvusten tasolla. Setripuut tuoksuvat, ja kulkija tuntee olonsa hyvin pieneksi puujättiläisten syleilyssä.

www.capbridge.com

5. Granville Island Entinen teollisuus- ja satama-alue on nykyään taiteilijoiden ja käsityöläisten keidas. Tylyn näköinen punaruskea rakennus kätkee sisäänsä myös hyvän ruokapaikan, Kauppahallin. Sen käytäviltä voi napsia alkupaloiksi lohi- ja meksikolaisrullia, pääruuaksi saa kuumaa osteri- ja herkkusienipiirasta. Jälkiruuista suosikki on omena-karamelli-juustokakku. Oluen ystävät pistäytyvät paikallisessa panimossa kaljamaistiaisissa. Granville Islandin gallerioiden seinillä levittäytyy intiaaniheimojen kulttuuri.

www.granvilleisland.com

6. Melontaa Vancouverissa kannattaa ehdottomasti meloa kajakilla auringonlaskun aikaan. Siinä pääsee paikallisten kanssa ikään kuin samalle aaltopituudelle. Ecomarine Ocean Kayak Centre vuokraa kajakkeja ja järjestää myös vasta-alkajille kursseja. Kolmen tunnin privaattikurssi maksaa kahden hengen ryhmässä 150 dollaria (95 euroa) henkilöltä. Kaksikkokajakin vuokra kahdelta tunnilta maksaa 48 dollaria (30 euroa). Keskustasta lähin vuokrausliike on Granville Islandin piste.

7. Antropologinen museo yliopistoalueella UBC Museum of Antropology on tasokkain Vancouverin museoista. Täällä tutustuu Kanadan alkuperäiskansojen elämään ja esineistöön kuten maskeihin, koruihin ja kanootteihin. Jo yksistään jättiläistoteemipaalujen näkeminen on pääsymaksun (7 euroa) arvoista. Punasetripuusta veistetyt, yli sata vuotta vanhat paalut tuijottavat kaukaisuuteen. Ne kertovat Gitxsan-, Haida- ja Nisga'a-intiaanien monivaiheista tarinaa. Museon pihalla on kaksi uudelleenrakennettua intiaaniheimojen kotipihaa.

www.moa.ubc.ca

8. Gastown Gastown on Vancouverin syntypaikka. Merimies ja kullankaivaja John Deighton saapui paikalle viskitynnyrin kanssa vuonna 1867 ja lupasi tarjota juotavaa kaikille, jotka auttaisivat häntä rakentamaan tavernan. Gassyn saluuni nousi pystyyn vuorokaudessa. Pikkuhiljaa ympärille nousi asutusta. Nykyään Gastownin mukulakiviset kadut, värikkäät pubit, designkaupat ja alkuperäiskansojen taidegalleriat ovat osa mukavaa kävelykierrosta. Hetken etsiskelyn jälkeen Water Streetiltä löytyy myös alueen vetonaula. Maailman ensimmäinen höyryllä toimiva kello vuodelta 1977 viheltää ja puhaltaa savua.

www.gastown.org

9. Robson Street Keskustan ostoskadulla on sekä merkkiliikkeitä että paikallisia pieniä putiikkeja. Paras pätkä shoppailijalle on Hornby- ja Jervis-katujen välissä, koska tältä osuudelta löytyy kahviloiden, ravintoloiden, pubien ja kauppojen keskittymä - vilkasta elämää aamusta yöhön. Robson-aukion nurkan takana on olympialaisten ja paralympialaisten kellot, jotka laskevat aikaa kisojen avajaisiin sekunnin tarkkuudella.

www.robsonstreet.ca

10. Harbour Centre -torni 50 sekunnissa katutasolta yläilmoihin! Tornin 50. kerroksesta (177 metrin korkeudesta) saa 360 asteen näkymän Vancouveriin. Torni pyörii hitaasti. Hyvällä ilmalla lännessä siintää Vancouverin saari ja Tyynimeri. Sen takana on Japani. Kyltit kertovat mitä mistäkin suunnasta näkyy.

www.vancouverlookout.com

11. Dr. Sun Yat-Senin kiinalainen puutarha Kiinalaiskorttelissa on suurin klassinen kiinalainen puutarha Aasian ulkopuolella. Jokainen kasvi, kivi, esine ja rakennus on aseteltu harmonisesti. Puutarhan mutkaisia polkuja pitkin kävellessä voi ihastella lampia kilpikonnineen. Mielikin rauhoittuu. Yli kolme miljoonaa euroa maksanut puutarha on 1400-luvun Ming-dynastian tyyliä. Lipun hintaan sisältyy opastettu kierros ja teehetki.

www.vancouverchinesegarden.com

Vancouverin olympialaisten ennakkosivusto keskiviikkona 10. helmikuuta HS:n urheilusivuilla.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi