Visavuorella kasvaa runsaasti visakoivuja

Kuvanveistäjä Emil Wikström nimesi taiteilijakotinsa Visavuoreksi

Riitta Saarinen

  Visavuori on kallioinen ja metsäinen Rautunselkään pistävä niemi. Nimensä se on saanut hauskoista kääkkyräisistä visakoivuistaan, joita taiteilija säilyttää kuin silmäteräänsä , kirjoittaa Uusi Suometar 8. elokuuta 1915.

Kuvanveistäjä Emil Wikström löysi paikan ateljeelleen ja kodilleen kesällä 1893, kun hän teki Vanajavedellä souturetkiä ystävänsä Akseli Gallen-Kallelan kanssa. Kaunis ja villi Lovenkärki oli sitä, mitä Wikström oli etsinyt vanhasta hämäläisestä kulttuurimaisemasta.

"Wikström ihastui kallioiseen niemeen, jolla kasvoi paljon visakoivuja. Gallen-Kallelaa ei miellyttänyt rantaniityiltä kuulunut lehmänkellon kalke, vaan hän päätti hakea paikkaansa vielä kauempaa erämaan rauhasta", kertoo Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä.

Kansallisromanttisen

kauden suomalaiset taiteilijat halusivat rakennuttaa kotinsa ja ateljeensa lähelle luontoa. Wikström antoi taiteilijakotinsa nimeksi Visavuori. 1890-luvulla rakennettiin Visavuoren lisäksi Halosenniemi Tuusulaan. Gallen-Kallela löysi paikkansa lopulta Ruovedeltä.

Visavuoren ensimmäinen ateljeerakennus valmistui 1894, mutta paloi pari vuotta myöhemmin. Nykyään Visavuoreen kuuluu linnamainen ateljee, joka valmistui 1903 sekä vuotta aiemmin valmistunut asuinrakennus, joka on saanut vaikutteita itäkarjalaisesta rakennustyylistä.

Visavuoren uusin

rakennus on 1990 valmistunut Kari-paviljonki, joka esittelee Emil Wikströmin tyttärenpojan pilapiirtäjä Kari Suomalaisen elämäntyötä.

Lovenkärjellä on myös Emil Wikströmin perillisten kesäpaikat. Alatalo on Kari Suomalaisen perheen omistuksessa. Muilla suvun jäsenillä on Visavuoren kainalossa yksityiset kesäpaikat.

Alueen visakoivut

ovat melko matalia ja pensasmaisia. Puista suurin kasvoi Wikströmin ateljeen nurkalla, mutta tämän puun kaatoi kova myrsky kesällä 2000.

"Katselin ikkunasta järvelle päin ja ihmettelin, miksi ulkona sataa vihreitä lehtiä. Suuri kaksihaarainen puu ei onneksi aiheuttanut kaatuessaan suurempaa vahinkoa, sillä se väisti juuri sopivasti Väinämöistä kuvaavan patsaan ja orapihlaja-aidan", kertoo museonjohtaja Pälvi Myllylä.

Vanhojen visakoivujen tilalle on kasvamassa uusia vanhoista visakoivuista kloonattuja puita. Ateljeen nurkalle on tarkoitus istuttaa uusi kaksihaarainen visakoivu.

Aloite visakoivujen kasvattamisesta tuli Visaseuralta, joka teki Visavuoreen retken kesällä 1987. Visaseura kävi hakemassa Visavuoresta myöhemmin oksia paristakymmenestä eri puusta.

"Oksien puhdistetuista silmuista kloonattiin Metsäntutkimuslaitoksen Lopen jalostusasemalla yli 700 visakoivun tainta. Taimia kasvatettiin pari vuotta kasvihuoneissa. Osa taimista tuotiin kasvamaan Visavuoreen 1991", kertoo Visaseuran hankkeessa mukana ollut Ville Pirttilä Lopelta.

Visakoivu on

koivun muunnos, jota esiintyy lähes aina vain rauduskoivulla. Kyse on mutaatiosta, geenivirheestä, joka on osaksi periytyvä. Visakoivun kasvutapa muistuttaa omenapuuta: oksat ovat yleensä paksuja, koukeroisia ja kuhmuraisia. Koristeellista ja kovaa puuta on käytetty Suomessa muun muassa puukonpäissä.

Visakoivua kasvaa luonnonvaraisena vain Pohjois-Euroopassa ja Venäjällä. Visakoivu on maailman arvokkaimpia puulajeja, jota myydään poikkeuksellisesti kiloittain. Visakoivuisia huonekaluja ja esineitä on arvostettu Venäjän ja Keski-Euroopan hoveissa ja kuningashuoneissa.

Emil Wikströmin

kodista löytyy visakoivuinen kaappi, pöytä ja maljakko. Visakoivuisella jakkaralla ovat istuneet malleina muun muassa presidentit Svinhufvud ja Mannerheim.

Visavuoren vanha, nyt jo kaatunut visakoivu näkyy museon postileimassa, joka on Kari Suomalaisen piirtämä.

Visavuoren kallioilta on näköyhteys järven yli Rapolan muinaiselle linnavuorelle. Ateljeen ja kodin ikkunoista näkyy paljon luontoa; puita ja vettä. Täällä Wikström viihtyi koko aktiivisimman luomiskautensa.

"Kun paikka kasvattaa voimakas- ja sitkeähaaraisia visakoivuja, nimeä ei ole tarvinnut kaukaa hakea. Mutta tuntuu siltä, että nimi olisi paikallaan kuvaannollisestikin ajatellessa Emil Wikströmin elämäntyötä", kirjoittaa Yrjö Suomalainen teoksessaan Visavuoren mestari.

Visavuori, Visavuorentie 80, Tarttila, Valkeakoski, avoinna 1. 9.-31. 5. ti-su klo 11-17. Museo on suljettu 24.-31. 12. ja pitkäperjantaina. Lapsille omia kierroksia. P. (03) 5436528, www.visavuori.com

osa 6/6

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.matkailu@sanoma.fi