Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Virtuaalimaailmat ovat lasten tulevaisuutta

Mielipide
 
Jyrki J. J. Kasvi

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenet Sinuhe Wallinheimo (kok) ja Juha Sipilä (kesk) pohtivat mielipidesivun kirjoituksessaan (HS 5. 5.) digitaalisten virtuaalimaailmojen vaikutuksia lasten kehitykseen ja koulunkäyntiin. Kirjoituksessa oletettiin lasten olevan tietotekniikan käyttäjinä "mestareiksi hioutuneita diginatiiveja".

Todellisuudessa suomalaisten lasten tiedoissa ja taidoissa on paljon puutteita.

Korkeakoulut joutuvat järjestämään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tietotekniikan perusteiden opetusta, koska kaikkien nuorten taidot eivät riitä opiskeluun.

Missä nuoret olisivat voineet hioutua mestareiksi? Suomi on ainoita Euroopan maita, joissa tietotekniikka ei ole pakollinen oppiaine. Esimerkiksi Virossa lapsille opetetaan tietokoneen käytön lisäksi ohjelmointia ensimmäisestä luokasta alkaen.

Kirjoituksessaan Wallinheimo ja Sipilä liittivät digitaaliteknologiaan monia uhkakuvia addiktiosta ihmissuhteiden hiipumiseen ja harrastusten lopahtamiseen. Koulussa he pelkäävät tietotekniikan aiheuttavan keskittymisongelmia, pinnallista oppimista ja järjestyshäiriöitä.

On totta, että tieto- ja viestintäteknologia muuttaa lasten ihmissuhteita, oppimista ja vapaa-aikaa. Toinen kysymys on, ovatko muutokset haitallisia vai valmistavatko ne lapsia tulevaisuuden arkeen ja työelämään. Esimerkiksi Etelä-Koreassa pelaaminen ei ole vain harrastus vaan yhä useamman nuoren aikuisen ammatti.

Sukupolvien kuilu näkyy parhaiten siinä, etteivät lapset vanhempiensa tavoin tee eroa "tavallisten" ja "virtuaalisten" ihmissuhteiden välillä. Ihmissuhteet ovat heille ihmissuhteita välineistä riippumatta.

Koulussa lapset eivät kuitenkaan pääse hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia aktiivisesti. Tuore vertailu paljastaa, että Suomessa käytetään tietotekniikkaa kouluissa vähemmän kuin muissa EU-maissa.

Koulujen ongelmia voi osaltaan selittää se, etteivät kaikki oppilaat koe ympäröivästä todellisuudesta jälkeen jääneen koulun enää vastaavan heidän tarpeisiinsa ja valmiuksiinsa.

Jyrki J. J. Kasvi
tutkimus- ja kehitysjohtaja
Tietoyhteiskunnan
kehittämiskeskus Tieke