Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Tarjottua apua voi olla vaikea ottaa vastaan

Mielipide
 
Psykiatrian työntekijä
Mielenterveyspalvelut. Kirjoittajat kertovat nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämisestä.

Viimeaikainen keskustelu mielenterveyspotilaiden hoitamatta jättämisestä ja huonosta kohtelusta ansaitsee mielestäni myös psykiatriassa työskentelevän "rivityöntekijän" näkökulman. Työskentelen pääkaupunkiseudulla psykiatrisessa avohoidossa, mutta koska yksikön johto on kieltänyt työntekijöitään esittämästä julkisuudessa omia näkemyksiään, joudun kirjoittamaan nimimerkillä.

Mielenterveyspotilaiden kohtelua käsittelevistä kirjoituksista päätellen psykiatria on täynnä ihmishirviöitä, jotka välttelevät leipätyökseen kärsivien ihmisten "kohtaamista". Ainoa annettava apu on lääkeresepti. Tästä voisi päätellä, että me psykiatriassa työskentelevät ihmiset olemme lähteneet alalle jostain muusta syystä kuin auttamisen halusta tai aidosta kiinnostuksesta. Ainakaan emme tavoittele helppoa rahaa, sillä työ on henkisesti kuormittavaa ja varsin vaatimattomasti palkattua.

On olemassa myös näkökulma, jota tuskin koskaan esitetään aihetta käsittelevissä kannanotoissa. Nimittäin se, että osa psykiatrisen hoidon problematiikkaa ovat usein potilaiden erilaiset vaikeudet ottaa vastaan ja hyödyntää tarjottua apua.

Eräänä aamuna psykiatrian poliklinikalla potilasta odottivat lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä, mutta potilas ei saapunut paikalle eikä myöskään vastannut puhelimeen. Toinen potilas lähti vastaanotolta ovet paukkuen, koska sosiaalityöntekijä ei kyennyt järjestämään rahaa siltä seisomalta.

Eräs potilas jätti tulematta varatulle ajalle, mutta soitti iltapäivällä olevansa niin ahdistunut, että tarvitsee ajan heti seuraavalle päivälle. Työntekijä viivasi yli lounastauon ja tunki potilaan aikatauluunsa siitä huolimatta, että hän tiesi paperitöiden venyvän yli työajan.

On myös tyypillistä, että potilaat kieltäytyvät aikaisista aamuajoista, koska he nukkuvat pitkälle päivään. Jotkut potilaat salaavat työntekijöiltä päihteidenkäytön ja sitten ihmetellään, kun hoito ei tuota tulosta. Myös työntekijöiden lain velvoittamana tekemä yhteistyö lastensuojelun kanssa saattaa aiheuttaa hankausta potilassuhteeseen.

Psykiatrinen hoito ei kuitenkaan voi aina olla pelkästään sitä, mitä asiakas eli potilas milloinkin tilaa. Meidän tulee kuunnella ihmistä ja pyrkiä kohtaamaan hänet kokonaisuutena, mutta me emme voi taikoa asuntoja ja ilmaisia lastenhoitajia saati hakea potilaita kotoa vastaanotollemme.

On poliittinen päätös, että psykiatrian on otettava vastaan tietyt potilaat tietyssä ajassa. Poliittisista päätöksistä riippuu myös psykiatrian resursointi tai sen puute. Johto laskee työntekijöidensä "suoritteita", joten päivät on pidettävä täysinä, vaikka aina ei millään jaksaisi.

Psykiatrian yksikössä käytävät ovat hiljaiset ja kaikissa ovensuissa palavat punaiset valot. Suljettujen ovien takana kohdataan ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Kahvihuoneen pöydällä on sanomalehti, jossa rankoin sanakääntein arvostellaan työpanostamme. Mitä meiltä vielä odotetaan?

Yksittäinen työntekijä venyy ja paukkuu, kunnes ehkä vihdoin uupuu.

Psykiatrian työntekijä
Julkaisemme kirjoituksen
poikkeuksellisesti nimimerkillä.