Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Professorit HS:n mielipidesivulla: Poliisin puhallusratsiassa ei voi vedota itsekriminointisuojaan

Mielipide
 
Dan Frände Kimmo Nuotio
Kimmo Räisänen
Poliisi puhalluttaa autoilijoita Espoon Mankkaalla.
Poliisi puhalluttaa autoilijoita Espoon Mankkaalla. Kuva: Kimmo Räisänen

Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua niin sanotusta itsekriminointisuojasta. On esitetty, että tämän vuoksi parkkipaikalla saisi kolaroida muita autoja ja että puhalluskokeesta tai verikokeesta saisi ratsian yhteydessä vapaasti kieltäytyä. Näin ei ole.

Itsekriminointisuoja tarkoittaa, ettei kenelläkään ole velvollisuutta myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Korkein oikeus (KKO) antoi asiasta viime syyskuussa julkisuudessa paljon huomiota saaneen ennakkoratkaisun. Tapauksessa kuljettaja oli parkkipaikalla kolhinut autollaan toista autoa. Hän ei ollut ilmoittanut asiasta vahinkoa kärsineelle eikä poliisille. KKO katsoi, että ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiä ei voitu pitää rikoksena. Hänet oli kuitenkin jo alemmissa oikeusasteissa tuomittu kolhimisesta, mikä jäi voimaan.

KKO:n mukaan ketään ei voida velvoittaa ilmiantamaan itseään rikoksesta. Ratkaisu on rikosoikeudellisesti ainoa mahdollinen. Edes surmatyön tehneellä ei ole velvollisuutta ilmiantaa itseään. Miksi tällainen velvollisuus tulisi olla, kun ajoneuvoa vahingoitetaan toisella?

On varoiteltu moraalikadosta. Lainsäädäntöön voi vastaisuudessakin sisältyä normi, jonka mukaan ajoneuvollaan vahinkoa toiselle ajoneuvolle aiheuttaneen on ilmoitettava tästä vahinkoa kärsineelle. Nykyisin se ei ole edes hankalaa, kun tiedon ajoneuvon omistajasta saa tekstiviestillä. Tällaista normia ei kuitenkaan voida tehostaa rikosoikeudellisella rangaistusuhkalla, jos katsotaan, että siinä samalla velvoitetaan ilmiantamaan itsensä rikoksesta.

Asian tyylikäs ratkaisu edellyttää lainsäädäntömuutosta. Kyse ei ole dramaattisesta asiasta.

Omista virheistä pitää ottaa vastuu. Sitä kotimainen oikeustajukin edellyttää. Käytännössä pikkuvahingot selvitetään pääasiassa vakuutusyhtiöiden kesken. Ei olisi sinänsä välttämätöntä edes pitää jokaista tahatonta kolhaisua rangaistavana liikennerikkomuksena, koska tahattomia kolhaisuja sattuu jokaiselle.

Itsekriminointisuoja ei ole rajoittamaton. Keskeinen rajoite liittyy tiettyjen tavanomaisten pakkokeinojen käyttämiseen, sillä näitä ei pidetä itsekriminointisuojaa loukkaavina. Lähtökohtaisesti ongelmattomia tilanteita ovat esimerkiksi verinäyte, vaatteista annettava kuitunäyte, käsialanäyte tai hengitysilmaa koskevan näytteen antaminen. Julkisuudessa itsekriminointisuojan merkitystä onkin liioiteltu.

Puhalluskokeeseen joutunut ei voi vedota itsekriminointisuojaan. Puhallusratsiassa seulotaan liikenteestä rattijuoppoja.

Poliisin toimivalta määrätä puhalluskoe perustuu selvään lain määräykseen. Pakkokeinojen käyttöä rajoittavat käytännössä lähinnä suhteellisuusperiaate ja vähimmän haitan periaate.

Poliisi toimii virkavastuulla. Jos henkilö kieltäytyy puhalluskokeesta, hänet voidaan viedä verikokeeseen. Tämäkään ei ole itsekriminointisuojan kannalta ongelmallista.

Dan Frände
rikos- ja prosessioikeuden professori
Kimmo Nuotio
rikosoikeuden professori
Helsingin yliopisto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat