Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Naisten väheksymisellä on pitkä historia

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Väestöliiton Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen kirjoitti mielipidesivulla (HS 13.1.) nykypäivän miesten pahoinvoinnista parisuhteissa, joissa naiset eivät arvosta heitä vaan ennemminkin naispuolisia ystävättäriään. Vaaranen on huolissaan miehiä väheksyvästä asenneilmastosta.

Kimmokkeen kirjoitukselleen Vaaranen sai Rosa Meriläisen naisystävättäriä käsitelleestä nettikolumnista (HS.fi 5.1.).

Olen Vaarasen kanssa samaa mieltä siinä, että puolisoa – naista tai miestä – ei ole oikeutta kohdella huonosti. Kaikenlainen sukupuoleen perustuva alentaminen, syrjiminen ja kaltoin kohtelu on väärin. Olen myös ilahtunut siitä, että Vaaranen nosti esiin nimenomaan miesten pahoinvoinnin parisuhteissa, sillä siitä puhutaan julkisuudessa verrattain vähän.

Vaaranen kirjoitti psykoterapeutin näkökulmasta. Historiantutkijan näkökulmasta kyse on myös sukupuoleen liittyvän alentamisen pitkästä historiasta, jossa naiset ovat useimmiten olleet kärsijöinä. Pelkästään länsimaisen historian tarkastelu osoittaa, että naissukupuolta halventava diskurssi on ollut tavallista, jopa normatiivista.

Esimerkiksi länsimaiseen perinteeseen valtavasti vaikuttaneet filosofit Platon (noin 428–347 eKr.) ja Aristoteles (384–322 eKr.) ovat viitoittaneet tietä naisvihamieliseen suuntaan. Aristoteleen mielestä naiset ovat epätäydellisiä miehiä. Platonin mukaan mies on toiselle miehelle paras kumppani kaikessa muussa paitsi lisääntymisessä.

Läpi eurooppalaisen historian miesajattelijat ovat olleet yhtä mieltä siitä, että naissukupuoli on fyysisesti ja älyllisesti miestä huonompi. Katolisen filosofin ja teologin Tuomas Akvinolaisen (1225–1274) mukaan naissukupuolen alemmuus on Jumalan luomistyön tietoinen tulos. Uskonpuhdistaja Martin Luther (1483–1546) totesi, ettei naista luotu mistään muusta syystä kuin apuriksi miehelle.

Viime vuosisatojen äänioikeus- ja tasa-arvotaistelut kertovat samaa karua kieltä siitä, että naisia ei ole pidetty miesten arvoisina ihmisyksilöinä.

Länsimainen historia on täynnä naisia väheksyvää asenneilmastoa – ja tuon ilmaston henkisiä ja fyysisiä seurauksia. Sortaminen ei tietenkään liity pelkästään sukupuoleen vaan myös muihin tekijöihin, kuten etnisyyteen, ikään tai terveydentilaan. Se, kuka sortaa ja ketä, on monen tekijän summa.

Vaarasen mainitsema Rosa Meriläisen kirjoitus on minusta ennen kaikkea lämminhenkinen kuvaus naisten välisen ystävyyden, naisverkostojen tärkeydestä. En pidä sitä miestä halventavana kirjoituksena vaan iloitsen siitä, että naisten on mahdollista tässä historian vaiheessa päästä julkisesti ääneen ilman erillistä itsensä oikeuttamista.

Iloitsen siitä, että naisverkostojen merkityksestä puhutaan. Toki en toivo sen tapahtuvan miesten kustannuksella.

Sini Mikkola

teologian maisteri

tohtorikoulutettava, Vantaa

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat