Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tapakouluttaja kummastelee: Miksi Yle opettaa suomalaislapset kiroilemaan?

Voisimmeko kokeilla yhdessä kiroilematonta helmikuuta, ehdottaa tapakouluttaja Kaarina Suonperä HS:n mielipidepalstalla.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat
Kaarina Suonperä
Kaarina Suonperä

Miksi ihmeessä meistä suomalaisista on tullut julkisesti kiroileva kansa? Kansa, joka vähät välittää muista kiroillessaan isoon ääneen puhelimessa, kaupoissa, julkisissa liikennevälineissä, kaikkialla.

Miksi verorahoillamme tuettu Yleisradio sallii ohjelmissaan kiroilun? Laki määrittelee Ylen tehtäviin kuuluvan muun muassa tietojen tarjoamisen, sivistyksen, kaksikielisyyden, virikkeellisen viihteen, tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden. Kiroileminen ei kuulu mihinkään näistä.

Meillä on paljon sellaisia tv-ohjelmia, joita koko perhe katselee. Mutta nykyisin ohjelmia ei voi katsoa eikä kuunnella lasten kanssa turvallisin mielin, koska ohjelmien juontajat ja vieraat päästelevät suustaan usein ärräpäitä ja vielä pahempiakin sanoja.

Olemmeko muuttumassa kaiken salliviksi? Suvaitsevaisuuden ja sananvapaudenko nimissäkö toimittajien sallitaan värittää kieltään voimasanoilla?

Miksikö näihin esimerkkeihin kannattaa kiinnittää huomiota? Siksi, että ne tulevat koteihin lastemme ulottuville ja tarjoavat käytös- ja puhemallin nuorillemme.

Yksikään lapsi ei synny kiroilevana. Mutta pihoilla ja kauppakeskusten leikkipisteissä kuulee joskus ärräpäitä ihan pieniltäkin lapsilta.

Lapsi saa mallin kotona vanhemmiltaan. Hän saa mallin tunteisiin, ilmeisiin, kielenkäyttöön, tapaan olla ja elää. Kodin ulkopuolella hän saa mallin meiltä muilta aikuisilta.

Australiassa julkisilla paikoilla tapahtuvaa kiroilua kitketään lakipykälien voimin. Jotta välttyisimme mahdollisilta sanktioilta, ei tarvita kuin hieman viitseliäisyyttä ja vähän itsehillintää.

Kiroileminen on huonoa käytöstä ja aina oma valinta. Vastuu on kannettava niin omista sanoista kuin teoistakin.

Kun tipaton tammikuu päättyi, voisimmeko kokeilla yhdessä kiroilematonta helmikuuta?

Hyvä käytös – kiroilematta paras.

Kaarina Suonperä

kamarineuvos

puheenjohtaja, Tapaseura ry

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat