Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opetusministeri Grahn-Laasonen ja kolme professoria HS:n mielipidesivuilla: Tutkimukseen täytyy panostaa

Kuluvan hallituskauden aikana yliopistoilta aiotaan leikata 500 miljoonaa euroa.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat
Vesa Moilanen / Lehtikuva
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kuvattuna Eduskunnassa 9. maaliskuuta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kuvattuna Eduskunnassa 9. maaliskuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva

Kansainvälisen tason huippututkimukseen on panostettava, toteaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kolmen professorin kanssa allekirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa.

Alkuvuodesta eri yliopistot järjestäneet yt-neuvotteluita, sillä hallitusohjelmassa on päätetty leikata muun muassa koulutuksesta. Yhteensä yliopistoilta aiotaan leikata noin 500 miljoonaa euroa.

Suomi tarvitsee uuden nousun tutkimuksen kärkeen

Tutkimus- ja yliopistosektori ovat viime vuosina olleet lukuisten uudistusten keskiössä. Samanaikaisesti Suomen taloutta vaivaava taantuma ja rakenteelliset ongelmat niukentavat myös tutkimuksen resursseja.

Tutkimuksen suunta on saatava ylöspäin. Tutkijat, päättäjät ja muut tutkimuskentällä toimivat ovat samassa veneessä puolustamassa ja edistämässä suomalaista tiedettä ja tutkimusta. Keskeistä tuloksekkaalle tutkimukselle on työn pitkäjänteisyys ja vakaa rahoitus. Huipputason tutkimusryhmät syntyvät vuosien, jopa vuosikymmenten työllä. Tutkimuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus saavutetaan usein vasta pitkällä aikavälillä.

Panostus kansainvälisen tason huippututkimukseen hyödyttää suomalaista hyvinvointia moninaisia reittejä. Vaikuttavuus on osin kasvua ja työllisyyttä, rahassa mitattavaa, mutta on korostettava myös sivistyksen ylläpitämistä yhteiskunnassamme.

Perustutkimuksesta saatava syvä ymmärrys on tutkijoille tavoite jo sinänsä. Se luo myös parhaat mahdollisuudet uudentyyppisiin sovelluksiin. Hyvillä resursseilla mahdollistetaan uuden tiedon tuottaminen. Uuden tiedon pohjalta jalostetaan innovaatioita, jotka tuottavat kilpailukykyä ja mahdollisuuksia rahoittaa yhteiskunnan palveluja.

Pärjätäksemme kansainvälisessä tutkimuksessa Suomen on löydettävä huippututkijansa ja tuettava heitä.

Tiede on kansainvälistä ja kilpailu kovaa. Huippututkimuksesta tulee näkyvää, kun ala on vakiintunut ja tutkijat meritoituneita. Kansainvälisessä kärjessä pysyminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa ja rahoitusta. Yliopistoilta tämä vaatii rohkeutta tukea tuloksellisesti toimivia tutkijoita ja ryhmiä.

Uusien alojen tukeminen on haaste. On miljoonan euron kysymys tunnistaa nuoret lahjakkuudet ja tukea heitä urallaan. Nuorilla tutkijoilla on oltava tulevaisuudenuskoa, joka perustuu selkeille urapoluille ja ennakoitaviin, läpinäkyviin rahoitusmahdollisuuksiin.

Uusien kykyjen nostamiseen ja vakiintuneiden huippuryhmien rahoituksen ylläpitämiseen pitää löytää tasapaino. Nykyiset resurssit täytyy hyödyntää parhaimmalla tavalla ja samalla monipuolistaa tieteen rahoituspohjaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomen tutkimuskenttä tarvitsee laaja-alaista yhteistyötä. Koko sektorin on toimittava yhdessä ja samaan suuntaan. On luotava ilmapiiri, joka edistää nuorten tutkijoiden intoa ja pysymistä alalla. Samalla pitää tukea aivokiertoa luomalla kilpailukykyisiä ympäristöjä, jotka houkuttelevat suomalaisia ja ulkomaisia huippututkijoita.

Suomalainen tutkimus on joutunut säästökuurille julkisen talouden ankarissa reunaehdoissa. Me haluamme yhteistyössä edistää yliopistojen ja tieteen asemaa ja kehittymismahdollisuuksia. Maailma ja Suomi tarvitsevat tiedettä.

Sanni Grahn-Laasonen

opetus- ja kulttuuriministeri (kok)

Kaarle Hämeri

puheenjohtaja, Professoriliitto

Eva-Mari Aro

professori, Turun yliopisto

Markku Kulmala

professori, Helsingin yliopisto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat