Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pelastustoimi tarvitsee sopimuspalokuntia

Sään ääri-ilmiöistä ja muista uhkista johtuen torjuntatyöhön voidaan tarvita myös vapaaehtoisten apua.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Suomen pelastustoimi uudistuu. Vuoden 2019 alussa maa jakautuu viiteen pelastustoimen suuralueeseen. Uudistus on muutakin kun pelkkä uusi aluejako. Pelastustoimen uuden strategian toiminta-ajatuksen mukaisesti yhteiskunnan turvallisuutta parannetaan kaikissa oloissa – myös poikkeusoloissa – yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä.

Parantaminen vaatii pelastustoimen uudistamista, ja ihmisten lähellä toimiminen edellyttää koko maan kattavaa paloasemaverkostoa.

Uudistustoimet herättävät joissakin ihmisissä pelkoa. Pelastustoimen strategia on hyvä vastaus pelastustoimen uudistamiseksi. Se antaa hyvän vastauksen myös pelkoihin.

Strategian mukaisesti pelastustoimessa muodostetaan kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä entistä paremmin. Pelastustoimessa on myös valmius vastata riskeihin.

Tärkeä osa riskeihin vastaamisessa ovat sopimuspalokunnat. Tämä on huomioitu myös pelastustoimen strategiassa, jossa on kirjaus siitä, että sopimuspalokunnat ovat tärkeä osa pelastustoimen järjestelmässä.

Suomessa on 709 sopimuspalokuntaa. Ne jakautuvat 491 VPK-sopimuspalokuntaan, 200 HSPK-palokuntaan (henkilökohtaisen sopimuksen sopimuspalokunnat) ja 18 työpaikkasopimuspalokuntaan.

Sopimuspalokunnan nimessä VPK on säilynyt perinnesyistä. Silti toiminta on sopimuksiin perustuvaa, ja toimintaan tulee suhtautua vapaaehtoisuutta ja harrastajamaisuutta vahvemmin.

Pelastustehtävät Suomessa hoidetaan ammatti- ja sopimuspalokuntien avulla. Hälytystehtävät eivät ole vapaaehtoisuuden varassa. Palokunnat huolehtivat tehtävistä päivittäisistä onnettomuuksista poikkeusolosuhteisiin.

Suurten taajamien pelastustehtävistä huolehditaan ammattipalokuntien avulla, ja sopimuspalokunnat muodostavat jatkuvassa valmiudessa olevan, ammattipalokuntia tukevan voiman. Muualla maassa – noin 90 prosentilla Suomen pinta-alasta – tehtävistä huolehtivat ensisijaisesti sopimuspalokunnat.

Sään ääri-ilmiöistä ja muista uhkista johtuen torjuntatyöhön voidaan tarvita vapaaehtoisten ihmisten apua. Siksi strategiaan on kirjattu pelastustoimeen liittyvän vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.

Tämä tarkoittaa muun muassa pelastuslaitosten valmiutta ottaa suunnitelmallisesti vastaan vapaaehtoisia ihmisiä avustaviin tehtäviin.

Pelastustoimen uudistus onnistuu hyvällä yhteistyöllä, ja tähän kaikkien pelastustoimen toimijoiden kannattaa suhtautua vakavasti. Tehdään yhteistyöllä hyvästä entistäkin parempi.

Isto Kujala

toiminnanjohtaja

Suomen sopimuspalokuntien liitto

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat