Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Muistisairaudet eivät johdu navigaattoreista tai älypuhelimista

Tunnuslukujen näppäilyn ja laskujen manuaalisen maksamisen sijaan meille vapautuu aikaa, jota voimme käyttää muuhun kognitiivisesti stimuloivaan toimintaan, kirjoittaa psykologi, tutkija Sanna Liesto.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Reijo Luumi kysyi (HS Mielipide 12.8.), lisääkö tekniikan ja sovellusten tuoma helpompi elämä muistisairauksia, kun omaa muistia ei enää tarvitse pinnistää. Kysymys oli sinänsä varsin osuva, koska kognitiivisen aktiivisuuden eli ihmisen tiedonkäsittelytoimintojen aktiivisuuden on todettu toimivan suojaavana tekijänä muistisairauksien oirekuvan varhaista puhkeamista vastaan.

Älyllisten virikkeiden vähäisyys ei ole pidemmän päälle hyväksi ihmisaivoille. Muun muassa koulutus, aktiiviset harrastukset ja sosiaalinen kanssakäymien ovat tekijöitä, jotka nykykäsityksen mukaan vähentävät muistisairauden riskiä.

Haluan huomauttaa, että myös monimutkaisen tietotekniikan käyttäminen on osaltaan juuri tätä kognitiivista aktiivisuutta.

Luumin väite, että autonajajan ei navigaattoreiden takia tarvitse enää käyttää lainkaan omia aivojaan löytääkseen perille, ei pidä paikkaansa. Autoa kuljettaessaan kuski joutuu aktiivisesti käyttämään aivojaan esimerkiksi muun liikenteen ja ympäristön havainnointiin, oman tarkkaavuuden säätelyyn, navigaattorin ohjeiden tulkitsemiseen ja auton laitteiston hallintaan. Luumi lisäsi, että älypuhelimet helpottavat liikaa auton tankkauksen maksussa. Päinvastoin voitaisiin ajatella, että älypuhelimen käyttö on jopa älyllisesti vaativampaa kuin rahan nostaminen.

Tunnuslukujen näppäilyn, laskujen manuaalisen maksamisen ja kartan lukemisen sijaan meille vapautuu aikaa, jota voimme parhaimmillaan käyttää muuhun kognitiivisesti stimuloivaan toimintaan. Esimerkiksi kirjallisuuden lukemisen, ajankohtaisten asioiden seuraamisen, vieraan kielen opiskelun tai uuden tablettikoneen kanssa pähkäilyn voitaisiin katsoa vähentävän muistisairauksien riskiä.

On myös hyvä muistaa, että yksin aktiivisella aivotyöskentelyllä ei pystytä estämään muistisairauksien puhkeamista, koska niihin vaikuttavat myös aivo-orgaaniset ja perinnölliset tekijät. Arkea helpottavat tietotekniset palvelut sen sijaan eivät ole syy muistisairauksien esiintymiseen.

Sanna Liesto

psykologi, tutkija

Helsinki

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat