Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Aikuisten tarpeet huomioitava ammatillisen koulutuksen reformissa

Aikuiskoulutusta ei saa marginalisoida ammatillisen koulutuksen sivutuotteeksi.

Mielipide
 
Helsingin Sanomat

Helsingin Sanomat kirjoitti (Pääkirjoitus 9.8.) ammatilliseen koulutukseen kohdistettavista ja kohdistuneista säästöistä. Niillä on pahimmillaan huomattava merkitys niin kansalaisten ja yritysten palveluasteeseen kuin asiakkaille tarjottavien palveluiden laatuunkin. Pidemmällä aikavälillä ammatillisen koulutuksen reformin keskiössä oleva toimintakulttuurin uudistus parantaa onnistuessaan asiakkaille tarjottavien palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.

Puolet ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen opiskelijoista on aikuisia. Aikuiskoulutuksen merkittävää volyymia on perusteltu sillä, että sen turvin niin kansakunta kuin yksittäiset kansalaisetkin voivat pärjätä sekä työn ja eri ammattien että eri teknologioiden kiihtyvässä murroksessa.

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen enimmäismäärän vähentäminen 190 miljoonalla eurolla eli 12 prosentilla vaikeuttaa ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämistä. Kuten pääkirjoituksessa todettiin, kaikille nuorille on tarjottava koulutuspaikka. Siksi aikuisille tarjottava, perusammattitaitoa luova tai sitä täydentävä ammatillinen koulutus uhkaa jäädä toissijaiseen asemaan priorisoitaessa eri kohderyhmien perusteltuja koulutustarpeita.

Ammatillisen koulutuksen ensi vuodelle suunniteltu merkittävä menoleikkaus ei yksin vaikuta ammatillisen koulutuksen palveluasteeseen. Kuin kohtalon ivaa on, että leikkauksen kanssa samanaikaisesti päättyy määräaikainen nuorten aikuisten osaamisohjelma, jonka vuotuiset resurssit ovat olleet runsaat 50 miljoonaa euroa.

Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen on niin ikään kohdistettu menoleikkauksia.

Ammatillinen aikuiskoulutus on elinkeino- ja kilpailupolitiikan sekä työvoimapolitiikan keskeinen työkalu. Työmarkkinoiden dynamiikka kärsii sen tarjontaa vähennettäessä. Siksi Suomella on tulevaisuudessakin oltava kunnianhimoinen aikuiskoulutuspolitiikka ja sen toteuttamiseksi riittävä rahoitus.

Aikuiskoulutusta ei saa marginalisoida ammatillisen koulutuksen sivutuotteeksi, jota tuotetaan ainoastaan silloin, kun nuorisokoulutuksen määrärahatarpeet antavat siihen mahdollisuuden.

Timo Karkola

ammattikasvatusneuvos

johtaja, rehtori

Ami-säätiö, Amiedu

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat